Joskus ihmiset haluavat niin kovasti kirjoittaa oikein, että he tulevatkin sen vuoksi kirjoittaneeksi väärin. Tätä ilmiötä kutsutaan hyperkorrektiudeksi. Tässä postauksessa kerron lyhyesti hyperkorrektiuden historiasta ja esittelen muutamia muita vaaran paikkoja.
Mitä ammattipilkunviilaajan työpäiviin kuuluu? Aloitin työurani kääntäjänä, ja teen edelleen myös käännöstöitä. Kielenhuollon kysyntä on kuitenkin kasvanut koko ajan, ja vuonna 2025 käytin peräti 75 prosenttia työajastani kielenhuoltotöihin. Siksi kerron nyt lyhyesti, mitä kielenhuolto käytännössä tarkoittaa. Minulle tulee kielenhuoltoon erityisesti virallisehkoja asiatekstejä. Viihdyn hyvin akateemisessa… Lue lisää »Miten sitä pilkkua oikein viilataan?
Suomen kielessä on tunnetusti suuri määrä erilaisia taivutusmuotoja. Joskus kirjoittajia mietityttää taivutusmuodon valitsemisen lisäksi se, miten taivutuspääte oikein pitäisi lisätä sanaan, numeroon tai lyhenteeseen – tuleeko taivutuspäätteen eteen kaksoispiste, heittomerkki vai ei mitään välimerkkiä? Tästä artikkelista se selviää.
Tänään olen laittanut pilkkuja paikoilleen (ja siinä sivussa tehnyt aika paljon muitakin kieleen liittyviä juttuja) yksinyrittäjänä tasan viisi vuotta! Kaikenlaista on tullut koettua, mutta en ole katunut.
Moni ei arvaakaan, miten perusteellinen prosessi kielenhuolto on. Prosessin voisi jakaa karkeasti kahteen osaan. Ensinnäkin haluan auttaa asiakasta varmistamaan, että teksti on kieliopillisesti korrektia ja näyttää pintapuolisesti hyvältä. Toisekseen haluan auttaa häntä ilmaisemaan asiansa parhaalla mahdollisella tavalla. Tässä postauksessa avaan hieman sitä, mitä kaikkea tämä tarkoittaa.
Onko kielenhuolto turhaa, jos kirjoittaja osaa itsekin suomen kielen säännöt riittävän hyvin? Ei ollenkaan. Itse asiassa omatkin tekstini käyvät välillä kielenhuollossa. Nyt kerron, miksi tärkeän tekstin lähettäminen kielenhuoltoon kannattaa.
Tekoäly on kuin moottorisaha: Se voi nopeuttaa, tehostaa ja helpottaa joitain hommia kummasti. Toisaalta se voi saada aikaan pahaa jälkeä, jos sitä ei osata käyttää tai jos sitä käytetään väärään tarkoitukseen. Esimerkiksi leivän leikkaaminen moottorisahalla saattaa johtaa sairaalareissuun tai vähintäänkin pieneen pintaremonttiin keittiössä.
Tässä postauksessa kerron hieman tekoälyn käyttämisestä kääntämisessä. Mihin se pystyy, ja missä menevät sen rajat?
Tässä postauksessa esittelen kuusi muotisanaa, joiden käyttöä olisi hyvä välttää tai ainakin vähentää, jos haluaa kirjoittaa mahdollisimman tehokasta tekstiä.
Monille graduntekijöille lähdeluettelo tuottaa harmaita hiuksia, etenkin jos se on kovin pitkä.
En voi antaa yksityiskohtaisia ohjeita lähdeluettelon muotoiluun, koska tavoissa on suuria eroja. Tässä postauksessa annan kuitenkin vinkkejä, joiden avulla lähdeluettelon voi käydä läpi mahdollisimman perusteellisesti riippumatta siitä, miten se on tarkoitus muotoilla.
Työssäni pääsen näkemään aitiopaikalta, miten erilaiset ihmiset kirjoittavat ja mitkä millaisissakin teksteissä ovat yleisiä ongelmia. On tietysti hyvä, että käsittelyni jälkeen pilkut ovat paikoillaan eivätkä esimerkiksi yhdyssanavirheet harhauta lukijan huomiota itse asiasta. Olen kuitenkin huomannut, että usein kaikkein eniten apua asiakkaille on sellaisista muutoksista, jotka parantavat tekstin selkeyttä ja luettavuutta. Nyt kerron, miksi selkeys on niin tärkeää ja toisaalta miksi ei aina ole niin helppoa kirjoittaa selkeää ja helppolukuista tekstiä.
