Tässä ja seuraavassa blogikirjoituksessa perehdymme tapoihin tehdä tekstistä konkreettisempaa. Tällä kertaa annan muutaman vinkin siitä, millaisia rakenteita kannattaa suosia ja millaisia puolestaan välttää, jotta lukijan olisi helppo ymmärtää tekstiä ja hän saisi siitä haluamansa ja tarvitsemansa tiedot.
Millaisissa tapauksissa käännöksen tilaaja suorastaan pyytää muuttamaan tekstin sisältöä? Entä saattaako ruotsista suomeen kääntäessään joutua tekemään mittayksikkömuunnoksia? Tässä blogipostauksessa kerron kääntäjän työstä tapausesimerkin kautta.
Kääntäminen on mielenkiintoista työtä – siinä saa käyttää luovuuttaan ja ongelmanratkaisukykyjään. Tänään luvassa on pieni kurkistus siihen, mitä kaikkea kääntäjä välillä päätyy tekemään ja miksi.
Moni yrittäjä viestii asiakkaidensa kanssa kirjallisesti ainakin silloin tällöin – jos ei muuten, niin ainakin yrityksen nettisivujen kautta. Kun yrittäjät ovat innostuneet laatimaan e-kirjoja ja verkkokursseja, myös yhä useampien yritysten palveluihin sisältyy kirjoitettua viestintää. Miksi yrittäjän kannattaisi kiinnittää huomiota oikeinkirjoitukseen sekä selkeyteen ja sujuvuuteen?
Mihin kaikkiin tarkoituksiin ajatusviivaa voi suomessa käyttää?
Ajatusviiva on välimerkki, joka tuottaa usein ongelmia. Tässä artikkelissa selvitetään, miten sen saa kirjoitettua Wordilla ja mitkä ovat sen yleisimpiä käyttötapoja.
Luetelmat tekevät tekstistä helposti silmäiltävää sekä nopeuttavat lukemista ja helpottavat ymmärtämistä. Tänään perehdymme siihen, milloin luetelmia kannattaa käyttää ja milloin taas ei ja mitä niitä käyttäessä kannattaa ottaa huomioon.
Puolipiste tuottaa niin paljon ongelmia, että jotkut jopa suosittelevat välttämään sitä kokonaan. Niin pitkälle ei ehkä kuitenkaan tarvitse mennä. Missä sitten on puolipisteen paikka?
Kaarle Kustaa vai Carl Gustaf? Upsala vai Uppsala? Suomenkielisissä teksteissä näkee paljon suomalaisia väännöksiä vieraskielisistä paikan- ja henkilönnimistä. Miksi on näin, ja suositellaanko nykyään käyttämään suomalaistettuja vai alkukielisiä muotoja?
Aina suomen kielen alkukirjain- ja yhdyssanasäännöissä ei ole paljoakaan logiikkaa. Paljon hämmennystä aiheuttavat muun muassa Suomeen, suomen kieleen ja suomalaisuuteen liittyvät sanat. Nyt luvassa on lyhyt ja ytimekäs katsaus niiden oikeinkirjoitukseen.