Miten suomen kieli on muuttunut? 2) Rakenteet
Pilkuttajan blogin kesäsarja käsittelee suomen kielen historiaa. Tällä kertaa vuorossa on se, miten suomen kielioppi on vuosisatojen ja -tuhansien aikana muuttunut.
Pilkuttajan blogin kesäsarja käsittelee suomen kielen historiaa. Tällä kertaa vuorossa on se, miten suomen kielioppi on vuosisatojen ja -tuhansien aikana muuttunut.
Miksi sanasto muuttuu ja miten se tapahtuu? Mitä vanhat lainasanat kertovat suomen puhujien historiasta? Millä tavalla 1800-luku oli poikkeuksellista aikaa suomen sanaston kehittymisen kannalta? Kaikkiin näihin kysymyksen saat vastauksen tässä artikkelissa.
Eri kielten oikeinkirjoitussäännöt eroavat toisistaan yllättävän paljon. Jos lukee paljon englanninkielistä aineistoa, saattaa siksi omaksua sellaisia käytäntöjä, jotka eivät olekaan suomen kielen sääntöjen mukaisia. Nyt kerron, missä neljässä asiassa ei kannata ottaa mallia englannista.
Microsoft Word on erinomainen työkalu, jos sen käytön hallitsee hyvin. Nyt luvassa on viisi vinkkiä, joiden avulla omaa työskentelyä voi tehostaa. Ainakin osa vinkeistä toimii myös muissa tekstinkäsittelyohjelmissa.
Miksi niin usein näkee monimutkaista, kapulakielistä tekstiä? Minkä takia useimmiten kannattaisi yrittää yksinkertaistaa? Ja millä käytännön keinoilla omaa tekstiä voi muokata selkeämmäksi ja helpommin ymmärrettäväksi? Tänään Pilkuttajan blogi vastaa kaikkiin näihin kysymyksiin.
Nyt viilataan pilkkua ihan kirjaimellisesti! Jos pilkut ovat suurin piirtein paikoillaan, tekstiä on helpompi lukea ja ymmärtää. Tässä artikkelissa kerron, miten pilkkuja käytetään erottamaan lauseita toisistaan.
Moni on tottunut ajattelemaan, että kielen säännöt ovat hyvin yksiselitteiset: jokin muoto on joko oikein tai väärin. Tekisihän se toki elämästä kummasti helpompaa! Aika usein kuitenkin on varaa valita. Tänään esittelen muutamia tapauksia, jolloin kirjoittaja pääsee valitsemaan useammasta vaihtoehdosta.
Lauseenvastikkeita on valitettavan helppo käyttää väärin. Esimerkiksi niin sanotun tehden-rakenteen harkitsematon käyttö voi jopa johtaa outoihin väärinymmärryksiin. Nyt kerron, mikä on tehden-rakenteen oikeaoppinen käyttötarkoitus. Sen jälkeen listaan kolme tilannetta, joissa tätä rakennetta ei kannata käyttää.
Viime kerralla kerroin, millaisia teknisiä yksityiskohtia on hyvä ottaa huomioon erityisesti gradunteon alkupuolella. Tämänpäiväinen artikkeli keskittyy kielellisiin valintoihin. Nämäkin vinkit pohjautuvat havaintoihin, joita olen tehnyt työssäni.
Gradu on melkoinen urakka, mutta siitä on mahdollista selvitä kunnialla! Tänään annan viisi vinkkiä, jotka liittyvät teknisiin yksityiskohtiin ja joista on hyötyä etenkin urakan alkutaipaleella. Vinkit perustuvat hyvin pitkälti niihin havaintoihin, joita olen tehnyt työssäni.