Tulisiko tieteellisessä tekstissä käyttää minä-muotoa vai passiivia? No, ainakin minulla on asiasta selvä mielipide: minä-muoto on useimmiten parempi vaihtoehto. Tässä artikkelissa perustelen näkemykseni.
Minkä hyvänsä sanan toistuminen tekstissä tiuhaan voi herättää ärsytystä. Sanassa ”henkilö” on myös se ongelma, että se voi tuntua jäykältä ja paperinmakuiselta. Tässä artikkelissa kerron, miten sen voi korvata muilla vaihtoehdoilla tekstin sujuvoittamiseksi.
Miksi sana liittyen on niin suosittu? Miksi sen käyttäminen voi aiheuttaa ongelmia? Miten sen voi korvata selkeämmillä rakenteilla?
Joskus rakenteiden viilaaminen ei riitä tekstin selkiyttämiseen vaan on myös täsmennettävä tekstin sisältöä. Nyt annan muutamia vinkkejä siitä, miten voit auttaa lukijaasi saamaan tekstistäsi irti mahdollisimman paljon.
Tässä ja seuraavassa blogikirjoituksessa perehdymme tapoihin tehdä tekstistä konkreettisempaa. Tällä kertaa annan muutaman vinkin siitä, millaisia rakenteita kannattaa suosia ja millaisia puolestaan välttää, jotta lukijan olisi helppo ymmärtää tekstiä ja hän saisi siitä haluamansa ja tarvitsemansa tiedot.
Luetelmat tekevät tekstistä helposti silmäiltävää sekä nopeuttavat lukemista ja helpottavat ymmärtämistä. Tänään perehdymme siihen, milloin luetelmia kannattaa käyttää ja milloin taas ei ja mitä niitä käyttäessä kannattaa ottaa huomioon.
Omalle tekstilleen tulee helposti sokeaksi. Esimerkiksi samaa sanaa tai sen ”lähisukulaisia” saattaa aivan huomaamattaan käyttää niin usein, että se alkaa häiritä lukijaa. Tänään kerron ensin, miksi toisto ei aina ole ongelma. Sitten selitän, miksi siihen kuitenkin usein on hyvä puuttua ja miten sen voi tehdä.
Tällä kertaa tässä blogissa ei viilata pilkkua vaan puhutaan pisteistä. Pisteet eivät maksa mitään, mutta ne tekevät tekstistä kummasti mukavampaa lukea! Tässä artikkelissa kerron, miksi ylipitkiä virkkeitä kannattaa välttää ja miten virkkeitä pätkitään.
Miksi niin usein näkee monimutkaista, kapulakielistä tekstiä? Minkä takia useimmiten kannattaisi yrittää yksinkertaistaa? Ja millä käytännön keinoilla omaa tekstiä voi muokata selkeämmäksi ja helpommin ymmärrettäväksi? Tänään Pilkuttajan blogi vastaa kaikkiin näihin kysymyksiin.
Lauseenvastikkeita on valitettavan helppo käyttää väärin. Esimerkiksi niin sanotun tehden-rakenteen harkitsematon käyttö voi jopa johtaa outoihin väärinymmärryksiin. Nyt kerron, mikä on tehden-rakenteen oikeaoppinen käyttötarkoitus. Sen jälkeen listaan kolme tilannetta, joissa tätä rakennetta ei kannata käyttää.