Kuusi kapulakielisyyttä karsittavaksi
Tässä postauksessa esittelen kuusi muotisanaa, joiden käyttöä olisi hyvä välttää tai ainakin vähentää, jos haluaa kirjoittaa mahdollisimman tehokasta tekstiä.
Tässä postauksessa esittelen kuusi muotisanaa, joiden käyttöä olisi hyvä välttää tai ainakin vähentää, jos haluaa kirjoittaa mahdollisimman tehokasta tekstiä.
Työssäni pääsen näkemään aitiopaikalta, miten erilaiset ihmiset kirjoittavat ja mitkä millaisissakin teksteissä ovat yleisiä ongelmia. On tietysti hyvä, että käsittelyni jälkeen pilkut ovat paikoillaan eivätkä esimerkiksi yhdyssanavirheet harhauta lukijan huomiota itse asiasta. Olen kuitenkin huomannut, että usein kaikkein eniten apua asiakkaille on sellaisista muutoksista, jotka parantavat tekstin selkeyttä ja luettavuutta. Nyt kerron, miksi selkeys on niin tärkeää ja toisaalta miksi ei aina ole niin helppoa kirjoittaa selkeää ja helppolukuista tekstiä.
Lauseenvastikkeet ovat parhaimmillaan erinomainen keino tehdä tekstistä hieman tyylikkäämpää – ja pahimmillaan mainio tapa tehdä tekstistä sellaista sotkua, josta ei Erkkikään ota selvää. Tässä artikkelissa pureudun erääseen lauseenvastikkeisiin liittyvään ongelmaan, nimittäin tekijän ilmaisemiseen lauseenvastikkeessa.
Tulisiko tieteellisessä tekstissä käyttää minä-muotoa vai passiivia? No, ainakin minulla on asiasta selvä mielipide: minä-muoto on useimmiten parempi vaihtoehto. Tässä artikkelissa perustelen näkemykseni.
Minkä hyvänsä sanan toistuminen tekstissä tiuhaan voi herättää ärsytystä. Sanassa ”henkilö” on myös se ongelma, että se voi tuntua jäykältä ja paperinmakuiselta. Tässä artikkelissa kerron, miten sen voi korvata muilla vaihtoehdoilla tekstin sujuvoittamiseksi.
Miksi sana liittyen on niin suosittu? Miksi sen käyttäminen voi aiheuttaa ongelmia? Miten sen voi korvata selkeämmillä rakenteilla?
Joskus rakenteiden viilaaminen ei riitä tekstin selkiyttämiseen vaan on myös täsmennettävä tekstin sisältöä. Nyt annan muutamia vinkkejä siitä, miten voit auttaa lukijaasi saamaan tekstistäsi irti mahdollisimman paljon.
Tässä ja seuraavassa blogikirjoituksessa perehdymme tapoihin tehdä tekstistä konkreettisempaa. Tällä kertaa annan muutaman vinkin siitä, millaisia rakenteita kannattaa suosia ja millaisia puolestaan välttää, jotta lukijan olisi helppo ymmärtää tekstiä ja hän saisi siitä haluamansa ja tarvitsemansa tiedot.
Luetelmat tekevät tekstistä helposti silmäiltävää sekä nopeuttavat lukemista ja helpottavat ymmärtämistä. Tänään perehdymme siihen, milloin luetelmia kannattaa käyttää ja milloin taas ei ja mitä niitä käyttäessä kannattaa ottaa huomioon.
Omalle tekstilleen tulee helposti sokeaksi. Esimerkiksi samaa sanaa tai sen ”lähisukulaisia” saattaa aivan huomaamattaan käyttää niin usein, että se alkaa häiritä lukijaa. Tänään kerron ensin, miksi toisto ei aina ole ongelma. Sitten selitän, miksi siihen kuitenkin usein on hyvä puuttua ja miten sen voi tehdä.