Tällä kertaa tässä blogissa ei viilata pilkkua vaan puhutaan pisteistä. Pisteet eivät maksa mitään, mutta ne tekevät tekstistä kummasti mukavampaa lukea! Tässä artikkelissa kerron, miksi ylipitkiä virkkeitä kannattaa välttää ja miten virkkeitä pätkitään.
Miksi niin usein näkee monimutkaista, kapulakielistä tekstiä? Minkä takia useimmiten kannattaisi yrittää yksinkertaistaa? Ja millä käytännön keinoilla omaa tekstiä voi muokata selkeämmäksi ja helpommin ymmärrettäväksi? Tänään Pilkuttajan blogi vastaa kaikkiin näihin kysymyksiin.
Lauseenvastikkeita on valitettavan helppo käyttää väärin. Esimerkiksi niin sanotun tehden-rakenteen harkitsematon käyttö voi jopa johtaa outoihin väärinymmärryksiin. Nyt kerron, mikä on tehden-rakenteen oikeaoppinen käyttötarkoitus. Sen jälkeen listaan kolme tilannetta, joissa tätä rakennetta ei kannata käyttää.
Moni saattaa ajatella, että hyvän tekstin kirjoittaminen vaatii monimutkaisten rakenteiden osaamista. Yllättävän usein ratkaisu on kuitenkin yksinkertaistaminen.
Tänään kerron, miksi lauseenvastikkeiden harkitsematon viljeleminen voi tehdä tekstistä hankalasti ymmärrettävää.
Kela on viime vuosina panostanut kovasti tekstiensä helppolukuisuuteen ja ymmärrettävyyteen. Tänään listaan neljä keinoa, joilla Kela on selkeyttänyt viestintäänsä ja jotka kuka hyvänsä voi ottaa käyttöön.
Passiivilla on tärkeä tehtävä suomen kielessä. Sen liikakäyttö voi kuitenkin tehdä tekstistä kapulakielistä ja hankalasti ymmärrettävää. Tänään selitän, milloin passiivia kannattaa käyttää ja milloin sitä olisi parempi välttää.
Oman tekstin laatua voi parantaa ottamalla selvää yleisistä ongelmakohdista. Yksi sellainen on substantiivitauti. Tänään kerron, mikä substantiivitauti oikein on ja miten siitä voisi päästä eroon.
