Viime kerralla kerroin, millaisia teknisiä yksityiskohtia on hyvä ottaa huomioon erityisesti gradunteon alkupuolella. (Lue lisää: Graduntekijän kymmenen käskyä, osa 1.)
Tämänpäiväinen artikkeli keskittyy kielellisiin valintoihin. Nämäkin vinkit pohjautuvat havaintoihin, joita olen tehnyt työssäni.
6) Unohda arkikieli
Gradu on vakavasti otettavaa tieteellistä tekstiä, joten siinä ei saisi käyttää kovin huolimatonta ja arkista kieltä.
Kieliopin on tietysti oltava kirjakielen mukaista. Jotkin ongelmat ovat aika yleisiä. Esimerkiksi omistusliitteet (tutkimukseni) unohtuvat helposti, koska niitä ei juuri käytetä arkikielessä. Gradussa ne kuitenkin ovat tarpeen. Verbejäkin taivutellaan kirjakielessä vähän eri tavalla kuin puhekielessä. Kun tekijä on monikossa, verbikin pitäisi muistaa laittaa monikkoon (lapset oppivat).
Myös sanavalintoihin kannattaa kiinnittää huomiota. Esimerkiksi koettaa ja tykätä ovat melko arkityylisiä verbejä, joten ne eivät oikein sovi graduun. Käytä mieluummin verbejä yrittää ja pitää.
(Lue lisää puhekielisyyksien karsimisesta: Puhekielisyydet pois – vältä viisi virhettä ja Ota omistusliitteet haltuun.)
7) Älä hienostele
Haluat tietysti gradusi antavan sinusta mahdollisimman hyvän vaikutuksen. Ja kuten sanottu, liian arkinen tyyli ei sovi graduun. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kannattaa sortua ylenpalttiseen hienosteluun.
Karsi pois turha kielellinen kikkailu. Pidä sen sijaan tavoitteenasi selkeyttä ja sujuvuutta. Olet tehnyt kovan työn, joten haluat varmasti, että lukija ymmärtää selvästi, millaisen tutkimuksen olet tehnyt ja mitä olet saanut selville!
Tekstin selkeyteen vaikuttavat tietysti monet eri tekijät, esimerkiksi sanavalinnat. Äsken kehotin välttämään liian arkista sanastoa. Mutta myöskään sivistyssanojen ylenpalttinen viljeleminen ei ole hyvä ratkaisu, jos yleiskielisempiäkin vastineita löytyy.
Seuraavat kaksi vinkkiä pureutuvat tarkemmin siihen, miten omasta tekstistä voi saada mahdollisimman selkeää.
8) Varo substantiivitautia
Teksti toimii parhaiten silloin, kun tekemistä ilmaistaan verbeillä. Substantiivitauti tarkoittaa ilmiötä, jossa suositaan melko mitäänsanomattomia verbejä ja ilmaistaan varsinaista tekemistä verbien sijasta substantiiveilla. Silloin tekstistä tulee monimutkaista ja asian ydin jää helposti piiloon.
Etsi siis tekstistäsi sellaisia verbejä kuin suorittaa, aiheuttaa ja toteuttaa ja mieti, voisiko joitain kohtia kirjoittaa uudestaan nasevammin.
Aineiston arviointi suoritettiin asiantuntijaryhmän toimesta.
> Asiantuntijaryhmä arvioi aineiston.
(Lue lisää substantiivitaudista: Suoritamme substantiivitaudin parantamisen.)
9) Käytä lauseenvastikkeita vain harkiten
Lauseenvastikkeet ovat sellaisia rakenteita, joita käytetään sivulauseiden korvaamiseen. Niissä käytetään sellaisia verbinmuotoja kuin tehdessä, tehden tai tehtyä. Moni ajattelee, että ne kuuluvat kirjalliseen tyyliin ja niitä on suorastaan pakko käyttää, jos haluaa tekstin kuulostavan fiksulta.
Lauseenvastikkeisiin liittyy moniakin ongelmia. Yksi on se, että jos niitä käyttää harkitsemattomasti, asioiden väliset suhteet voivat hämärtyä. Etenkin syy-seuraussuhteita kannattaa ilmaista mieluummin sivulauseilla kuin lauseenvastikkeilla. Älä siis epäröi käyttää sellaisia sanoja kuin jos ja koska.
Otannan ollessa näin pieni siitä on vaikea tehdä kattavia johtopäätöksiä.
> Koska otanta on näin pieni, siitä on vaikea tehdä kattavia johtopäätöksiä.
(Lue lisää lauseenvastikkeista: Yksinkertainen on kaunista.)
10) Oikeinkirjoitus kuntoon
Aina ei tarvitse nillittää kaikesta! Jotkut tekstit ovat kuitenkin tärkeämpiä kuin toiset. Gradussa pienimpienkin yksityiskohtien pitäisi olla kunnossa. Kirjoitusvirheet on karsittava minimiin. Lisäksi esimerkiksi kuvatekstit, lähdeviitteet ja lähdeluettelot on muotoiltava tietyllä tavalla, joka kuvataan tiedekunnan graduohjeessa. Siinä puuhassa kysymys on kirjaimellisesti pilkunviilauksesta – jokaisen välimerkin pitäisi olla juuri oikeassa kohdassa!
Viimeksi mainitsinkin, että Wordin oikoluvusta on todennäköisesti enemmän hyötyä kuin haittaa. Sitä on siis hyvä hyödyntää sekä kirjoittamis- että viimeistelyvaiheessa. (Lue lisää Wordin oikoluvusta: Wordin oikoluku – uhka vai mahdollisuus?)
Kirjoittajan parhaat ystävät ovat Kielitoimiston sanakirja ja Kielitoimiston ohjepankki. Sanakirjasta voit selvittää, miten jokin sana kirjoitetaan oikein ja miten sitä taivutetaan. Ohjepankki puolestaan neuvoo monenlaisissa oikeinkirjoitukseen ja kielioppiin liittyvissä asioissa.
Hyväkin kirjoittaja tulee helposti sokeaksi omalle tekstilleen. Joskus itseään voi hieman huijata kopioimalla tekstin toiseen ikkunaan ja muuttamalla fonttia. Kun teksti näyttää erilaiselta, silmään saattaa sattua sellaisiakin virheitä, jotka aiemmin ovat jääneet huomaamatta. Teksti kannattaa kuitenkin ehdottomasti luetuttaa kaverilla. Mitä useampi silmäpari, sitä parempi!
Ammattilainen apuun?
Pilkuttaja tarjoaa mielellään apua gradujen ja muiden opinnäytetöiden viimeistelyyn! Käsittelyni jälkeen pilkut ovat paikoillaan ja yhdyssana-asiat kunnossa ja krijoitusvriheetkin ovat saaneet kyytiä. Lisäksi hion tekstiä selkeämmäksi ja sujuvammaksi.
Jos tuntuu, että ammattilaisapu olisi tarpeen, lue lisää Pilkuttajan palveluista ja ota yhteyttä täältä!
