Lähdeviitteet ja lähdeluettelo aiheuttavat monelle graduntekijälle harmaita hiuksia. Mihin lähdeviitteitä oikeastaan tarvitaan? Miten lähdeviitteitä käytetään? Millainen on hyvä lähdeviite?
Miksi viitataan?
Mikään tutkimus ei synny tyhjästä, vaan tieteellinen kirjoittaminen rakentuu aina aiemmalle tiedolle. Gradun teoriaosassa kerrotaan, millaista tutkimusta aiheesta on entuudestaan. Pohdinnassa puolestaan verrataan oman tutkimuksen tuloksia aiempien tutkimusten tuloksiin.
On tärkeää tuoda selvästi esille, mitkä asiat ovat oman tutkimuksen tuloksia ja omaa pohdintaa ja mitkä taas ovat lähtöisin aiemmista tutkimuksista. Jos toisten ajatuksia esittäisi ominaan, se olisi plagiointia.
Lähdeviitteet myös auttavat lukijaa. Ne antavat hänelle mahdollisuuden arvioida kerrottua tietoa ja sen alkuperää. Jos aihe kiinnostaa lukijaa enemmän, lähdeviitteiden ansiosta hänen on helppo löytää siitä lisää tietoa.
Miten viitataan?
Usein lähteet ilmoitetaan sulkeissa virkkeen tai kappaleen jälkeen. Joillain tieteenaloilla käytetään kuitenkin numeroituja alaviitteitä. Tässä artikkelissa käsittelen vain sulkeisiin sijoitettavia viittauksia.
Jos sulkeissa oleva viittaus koskee vain yhtä virkettä, se kirjoitetaan ikään kuin virkkeen sisälle. Piste tulee viittauksen jälkeisen sulun jälkeen.
8,3 % suomalaisista juo kahvinsa muumimukista (Möttönen 2019, 92).
Jos tarkoitus on viitata useampaan virkkeeseen, käytännöt vaihtelevat.
Saattaa olla sallittua merkitä myös tällainen viittaus sulkeisiin. Silloin viittaus on ikään kuin oma virkkeensä. Ensin tulee siis piste, ja sen jälkeen lähdeviite on sulkeissa, joiden sisällä on myös piste.
Suosituin kahvileipä on perinteinen korvapuusti. Munkkien markkinaosuus on kuitenkin kasvussa, ja yhä useammat ovat kiinnostuneita myös muista vaihtoehdoista. (Möttönen 2019, 38.)
Suomessa vaikuttaisi kuitenkin olevan yleistymässä käytäntö, jossa yllä olevan kaltaiset useampaan virkkeeseen kohdistuvat viittaukset ovat kiellettyjä. Silloin asia on muotoiltava toisin. Lähde on esitettävä jo ennen sitä jaksoa, jota viittaus koskee. Tällöin kirjoittajan nimi on osa juoksevaa tekstiä: ”Mäkisen mukaan”, ”Virtanen toteaa” ja niin edelleen. Vuosiluku ja mahdollinen sivunumero esitetään sulkeissa kirjoittajan nimen jälkeen. Tällä tavalla voi viitata myös yhteen virkkeeseen. Jos useampi virke perustuu samaan lähteeseen, on hyvä jollain keinolla osoittaa, että kyse on edelleen samasta lähteestä:
Möttönen (2019, 38) kertoo, että suosituin kahvileipä on perinteinen korvapuusti. Hänen mukaansa munkkien markkinaosuus on kuitenkin kasvussa ja yhä useammat ovat kiinnostuneita myös muista vaihtoehdoista.
En anna tässä tarkempia ohjeita esimerkiksi pilkun paikasta lähdeviitteissä, koska eri tieteenaloilla ja eri julkaisuissa on eri käytännöt. Kannattaa tarkistaa oman oppiaineen ohjeet ja noudattaa niitä.
Millainen on hyvä lähdeviite?
1) Riittävän tarkka
Lähdeviitteessä on luonnollisesti oltava riittävästi tietoja, jotta siitä olisi hyötyä. Yleensä ilmoitetaan ainakin tekijän sukunimi ja teoksen julkaisuvuosi. Usein kerrotaan myös, miltä teoksen sivuilta tieto on otettu.
Juhla Mokka on edelleen suosituin kahvimerkki (Kahvinjuojien seura, 2019).
Suomalaiset aloittavat aamunsa keskimäärin viidellä kupillisella mustaa kahvia (Möttönen 2019, 13).
2) Riittävän huomaamaton
Vaikka lähdeviitteet ovatkin tärkeä osa tieteellistä kirjoittamista, ne eivät saisi viedä lukijan huomiota pois itse tekstistä.
Lähdeviitteet ovat huomaamattomampia silloin, kun niissä ei ole liikaa tietoa. Sellaiset asiat kuin teoksen nimi, kustantajan nimi ja verkkosivun osoite kuuluvat lähdeluetteloon, eivät lähdeviitteisiin.
Ylemmässä esimerkissä oli kaksi lyhyttä lähdeviittausta. Ensimmäinen oli viittaus nettisivustoon, toinen kirjaan. (Sivumennen sanottakoon, että kaikki tämän artikkelin esimerkit ovat täysin kuvittellisia.) Seuraava esimerkki näyttää, millaisia tietoja näistä lähteistä saattaisi olla lähdeluettelossa.
Kahvinjuojien seura. 2019. Jokapäiväinen kahvimme. http://kahvinjuojienseura.fi/jokapaivainen-kahvimme. Viitattu 13.8.2021.
Möttönen, Maija. 2019. Kahvinjuojien luvattu maa: kahvinkulutus Suomessa vuosina 1950–2018. Jyväskylä: Atena.
Lähdeviitteet sulautuvat tekstin joukkoon helpommin silloin, kun ne on muotoiltu yhtenäisesti. Satunnainen vaihtelu vie turhaan lukijan huomion. Tarkista siis tiedekunnan tai julkaisusarjan ohjeet ja noudata niitä johdonmukaisesti. Jos esimerkiksi kirjoittajan sukunimen ja teoksen julkaisuvuoden välillä on tarkoitus olla pilkku, huolehdi siitä, että pilkku on kaikissa lähdeviitteissä.
Vinkkejä
Kun luet tieteellistä kirjallisuutta ja teet muistiinpanoja, merkitse muistiin, onko jokin tieto suora lainaus vai oletko muotoillut sen omin sanoin. Merkitse muistiin myös, mistä teoksesta olet tiedon löytänyt ja miltä sivulta.
Lähdeluettelon tekemistä ei kannata jättää työn loppumetreille, vaan sitä kannattaa päivittää matkan varrella koko ajan. Kannattaa pitää koko ajan huolta myös siitä, että lähdeviitteet ja lähdeluettelo on muotoiltu yhtenäisesti, annettujen ohjeiden mukaan.
Jos urakan loppumetreillä alkaa väsyttää ja toivoisit toista silmäparia tarkistamaan lähdeviitteesi, Pilkuttaja auttaa! Opinnäytetöiden tekstinhuollon yhteydessä käyn läpi myös lähdeviitteet ja tarkistan, että kaikki on niin kuin pitää. Jos tuntuu, että tällaiselle palvelulle olisi tarvetta, lue lisää ja ota rohkeasti yhteyttä!
