Mikä ammattikääntäjän palveluissa maksaa? Eihän kääntäminen nyt niin vaikeaa ole! Eikö siis kannattaisi kääntää itse tai pyytää avuksi naapurin Minnamaria, joka kirjoitti ruotsista ällän? Kääntämiseen pätee sama kuin aivan kaikkeen ammattitaitoa vaativaan työhön, vaikkapa remontointiin: pienet hommat voi hyvin tehdä itse tai kaverin avustuksella, mutta jos suurempaa ja tärkeämpää urakkaa lähtee toteuttamaan ilman tarvittavia taitoja, lopputulos on todennäköisemmin suuri katastrofi kuin suuri säästö.
Mutta mikä siinä kääntämisessä muka on niin vaikeaa? Tänään kerron kolme syytä siihen, että kääntäminen vaatii ammattitaitoa.
Hyvä kielitaito on kovan työn tulos
Se, että ihminen osaa omaa äidinkieltään ja lisäksi jotain vierasta kieltä, ei vielä tarkoita, että hänellä olisi kääntämiseen riittävä kielitaito. Miten niin – kyllähän kai jokainen nyt ainakin omaa äidinkieltään osaa? Yksi syy on, että käännökset tehdään yleensä kirjakielellä, joka ei tietyssä mielessä ole kenenkään äidinkieli: se poikkeaa suuresti puhutusta kielestä, jonka ihminen ensin oppii, ja sen säännöt ja käytännöt on opeteltava erikseen. Jos ihminen on nukkunut peruskoulun ja lukion äidinkielen tunneilla ja kielioppi- ja oikeinkirjoitussäännöt ovat hukassa, hän ei voi mitenkään saada aikaan hyvää käännöstä vieraasta kielestä suomeen, vaikka suomi olisikin hänen äidinkielensä. Lisäksi kielenpuhujien välillä on suuria eroja esimerkiksi sanavaraston laajuudessa ja siinä, kuinka monipuolisesti hallitsee eri kielenkäytön keinoja.
Vieraan kielen hallitseminen on vielä monin verroin vaikeampaa kuin äidinkielen. Vaikka kieltä ymmärtäisi jo todella hyvin, sanojen väliset merkityserot voivat olla niin hienovaraisia, että niistä on todella vaikeaa päästä perille. Kielten väliset erot tuottavat monesti ongelmia, koska oman äidinkielen järjestelmä on iskostunut niin syvälle päähän – itse tein graduni ruotsin kielen prepositiosta på, enkä voi väittää, että vieläkään hallitsisin sen käyttöä läheskään täydellisesti. Jos kääntäjä ei tunne vieraan kielen sanastoa riittävän hyvin tai kielen rakenteet eivät ole hänellä hallussa, hänen tuotoksessaan vilisee kiusallisia käännösvirheitä riippumatta siitä, kääntääkö hän äidinkielestään vieraaseen kieleen vai vieraasta kielestä äidinkieleensä.
Yliopistotutkinto ei välttämättä ole ainoa keino saada loistava kielitaito – oppiihan kieltä monesti parhaiten käytännössä. Tv-ohjelmat ja nettivideot kehittävät varmasti kielitaitoa, mutta kirjallisen viestinnän parissa työskenteleminen edellyttää myös laajaa ymmärrystä siitä, miten kirjoitettu kieli toimii, sekä kykyä tuottaa luontevaa, ilmeikästä tekstiä. Näitä taitoja voi kehittää muun muassa lukemalla paljon ja monipuolisesti. Vaikka kieltä puhuisi, kirjoittaisi ja ymmärtäisi kuinka sujuvasti, teoriatietoakin olisi kuitenkin hyvä olla sen verran, että ymmärtää, minkälaisesta järjestelmästä kielessä on kysymys.
Kuka hyvänsä ei osaa kääntää
Kielenkääntäjä on oikeastaan hyvin virheellinen nimitys – kääntäjä ei nimittäin käännä kieltä vaan ajatuksia. Osaamattoman kääntäjän tuotoksen tunnistaakin usein siitä, että siinä on omituisia lauserakenteita ja ilmauksia, koska hän on kääntänyt tekstiä sanasta sanaan. Sitä voi olla työlästä lukea ja ymmärtää, eikä se välttämättä ole kovin monipuolista, sujuvaa kieltä. Koulutetulla kääntäjällä on enemmän rohkeutta irrottautua lähtötekstistä ja ilmaista asioita siitä poikkeavalla tavalla niin, että käännös kuulostaa luontevalta. Esimerkiksi suomalainen sanoo minun nimeni on Ville, ja ruotsiksikin kyllä voidaan sanoa mitt namn är Ville, mutta monissa tilanteissa on parempi kääntää lause hieman eri tavalla: jag heter Ville. Toisaalta ammattikääntäjä ymmärtää myös, missä rajat menevät, eikä ota liikaa vapauksia.
Kääntäjällä on oltava hyvä yleissivistys ja tietoa eri kulttuureista. Hänen on myös ymmärrettävä, miten kieltä käytetään eri tilanteissa. Englanniksi sekä lordista että sisäköstä käytetään pronominia you, mutta kääntäjän on ymmärrettävä, että suomessa lordia teititellään, sisäkköä sinutellaan. Tällaistakin tietämystä voi totta kai saada myös muulla tavalla kuin muodollisen koulutuksen kautta, mutta vaivannäköä se vaatii joka tapauksessa eikä sitä löydy aivan kaikilta.
Työkaluista on apua vain, jos niitä osaa käyttää
Kuten todettu, kukaan ei voi hallita mitään kieltä täydellisesti, ei edes omaa äidinkieltään. Niinpä hyvän käännöksen luominen edellyttää työkalujen käyttöä. Nykyään tiedon etsiminen on helpompaa kuin koskaan – esimerkiksi suomen kielestä kiinnostuneille on tarjolla Kielitoimiston ohjepankki, joka tarjoaa apua oikeinkirjoitus- ja kielioppipulmiin, sekä Kielitoimiston sanakirja, joka valaisee sanojen merkitystä ja käyttöä.
Hyvästäkään työkalusta ei kuitenkaan ole hyötyä, jos sitä ei ota käyttöön. Mitä vähemmän ihminen kielestä tietää, sitä enemmän hän luulee osaavansa ja sitä todennäköisempää on, että hän jättää työkalut hyödyntämättä. Kielen ammattilainen sen sijaan tietää, missä kohdissa hän tarvitsee apua, eikä häpeä etsiä lisätietoa silloin, kun tarvitsee sitä.
Työkalujen käyttäminen vaatii ammattitaitoa. On tiedettävä, mitkä lähteet ovat luotettavia ja laadukkaita. Jos jollekin sanalle on useita mahdollisia käännösvastineita, ei välttämättä riitä, että etsii sen yhdestä sanakirjasta – voi olla, että tietoa on osattava etsiä useammistakin lähteistä.
Yhteenveto
Kääntäminen ei ole ihan helppoa työtä: Kääntäjän on osattava sekä äidinkieltään että vähintään yhtä vierasta kieltä niin hyvin, että hän ymmärtää kielen eri vivahteita ja pystyy tuottamaan laadukasta tekstiä. Hän ei saa vain kääntää mekaanisesti sanasta sanaan, vaan hänen on uskallettava irrottautua lähtökielestä. Kääntäjältä vaaditaan myös yleissivistystä ja tietoa kulttuurista. Helposti saatavilla olevat työkalut helpottavat työtä, mutta kääntäjän on tiedettävä, mitä työkaluja käyttää, milloin ja miten. Osaamaton kääntäjä saa usein aikaiseksi kömpelöä tekstiä, jota on vaikea lukea ja ymmärtää ja jossa pahimmassa tapauksessa on virheitä, jotka hämärtävät merkityksen täysin. Jos siis kysymys on tärkeästä tekstistä, kannattaa palkata ammattilainen apuun.
Itse olen opiskellut sekä ruotsia että suomea yliopistossa, ja lisäksi minulla on molempien kielten lukemisesta ja kirjoittamisesta runsaasti kokemusta. Näillä meriiteillä tarjoan käännöspalveluita ruotsista suomeen ja ruotsista suomeen. Mikäli olet kiinnostunut tilaamaan palveluitani, lue lisää ja ota yhteyttä!
