fbpx
Siirry suoraan sisältöön

Kaarle Kustaa vai Carl Gustaf?

Kartta ja kolikoita.

Kaarle Kustaa vai Carl Gustaf? Upsala vai Uppsala? Suomenkielisissä teksteissä näkee paljon suomalaisia väännöksiä vieraskielisistä paikan- ja henkilönnimistä. Miksi on näin, ja suositellaanko nykyään käyttämään suomalaistettuja vai alkukielisiä muotoja?

Vierasperäisten nimien lausuminen ja kirjoittaminen ei ole monille meistä helppoa, ja aiempina vuosikymmeninä ja -satoina se on todennäköisesti ollut vielä vaikeampaa. Siksi vierasperäiset paikan- ja henkilönnimet ovat helposti vääntyneet suomalaisempaan muotoon.

Usein nimet on suomalaistettu mukauttamalla ääntämis- tai kirjoitusasua suomalaiselle helpommaksi. Charlesista on tullut Kaarle ja Stockholmista Tukholma.

Nimiä on myös käännetty joko kokonaan tai osittain. Kuningas Magnus Ladulåsista käytetään suomessa nimitystä Maunu LadonlukkoLadonlukko on suora käännös Ladulåsista. Mariana Trench taas on käännetty Mariaanien haudaksi.

Paikannimestä on olemassa suomenkielinen versio sitä todennäköisemmin, mitä lähempänä Suomea paikka sijaitsee ja mitä useammin siitä on ollut tarpeen puhua. Useimpien maiden nimet ovat enemmän tai vähemmän suomalaistettuja. Myös monien tunnettujen kaupunkien ja tärkeiden luontokohteiden nimiä on suomalaistettu.

Henkilönnimistä on suomalaistettu lähinnä kuninkaallisten ja muiden historiallisesti tärkeiden henkilöiden nimiä.

Suomalaista versiota vierasperäisestä paikannimestä kutsutaan eksonyymiksi. Jos paikannimelle on olemassa vakiintunut eksonyymi, sen käyttämistä suositellaan. Melko kattavan listauksen vakiintuneista eksonyymeistä löydät Kotuksen sivuilta.

Jos vakiintunutta eksonyymia ei ole, on yleensä parasta käyttää alkukielistä nimeä. Älä siis käännä New Yorkia Uudeksi Yorkiksi tai Yellowstonea Keltakiveksi!

Uusien eksonyymien keksimistä pyritään välttämään. Suomen kielestä on myös karsittu joitain vakiintuneita eksonyymejä – esimerkiksi Upsala ja Skoone suositellaan nykyään kirjoitettavan ruotsalaiseen tapaan Uppsala ja Skåne.

Historiallisten henkilöiden nimien vakiintuneet suomalaistetut muodot ovat edelleen käytössä. Esimerkkejä ovat Katariina Suuri ja Tuomas Akvinolainen. Sama pätee niihin nykyisiin hallitsijoihin, jotka ovat nousseet valtaan 1900-luvun puolella: Ison-Britannian ja Ruotsin nykyisistä hallitsijoista käytetään suomessa edelleen nimiä Elisabet II ja Kaarle XVI Kustaa.

2000-luvulla valtaan nousevien hallitsijoiden nimiä ei kuitenkaan enää suomalaisteta. Niinpä Ison-Britannian Charlesista, Williamista ja Georgesta ei tule koskaan Kaarlea, Vilhelmiä ja Yrjöä. Myöskään muiden merkkihenkilöiden nimille ei ole syytä ryhtyä keksimään suomalaisia vastineita.

Tuntuuko, että suomen kielen säännöt ovat kovin vaikeita ja tekstin työstäminen takkuaa? Pilkuttaja tarjoaa apua tärkeiden tekstien viimeistelemiseen! Lue lisää Pilkuttajan palveluista ja ota yhteyttä!

2 kommenttia artikkeliin “Kaarle Kustaa vai Carl Gustaf?”

  1. denise österberg

    tyhmää tämä suomalais juttu että.mennään noin vain muuttamaqn jonkun nimiä vain koska nää suomalais tollot eivät pysty lausumaan alkuperäisnimiä oikein….mikä mättää…vissiin aika kielivammaista väkeä …

  2. Kiitos mielipiteestä! Kiinnostavaa kyllä tämä ei ole mikään ”vain meillä Suomessa” -ilmiö vaan aika yleinen juttu. Esimerkiksi maailmankieli ranskassa Ruotsin nykyistä kuningasta kutsutaan nimellä Charles XVI Gustave.

    Tiia

Kommentoi