Olen kertonut aiemmin, miten tekstin laatua voi parantaa välttämällä substantiivitautia ja ontuvia rinnastuksia. Tänään kerron jälleen yhdestä keinosta tehdä tekstistä selkeämpää, sujuvampaa ja luontevampaa. Se on passiivin liikakäytön karsiminen.
Mikä on passiivi?
Sellaisia verbimuotoja kuin tehdään ja nähdään kutsutaan passiiviksi. Puhutussa kielessä niillä viitataan usein monikon 3. persoonaan (me mennään). Kirjoitetussa kielessä passiivia käytetään silloin, kun tekijää ei tiedetä tai tekijä halutaan jostain syystä jättää mainitsematta. Passiivilla on siis suomen kielessä tärkeä ja hyödyllinen tehtävä: se piilottaa tekijän.
Passiivin ”vastakohta” on aktiivi. Aktiivi on verbimuoto, jossa tekijä tunnetaan (minä luen, sinä kirjoitat, opettaja kysyy).
Monissa vieraissa kielissä passiivi toimii hieman eri tavalla kuin suomessa: sen tarkoitus ei ole niinkään piilottaa tekijää kuin korostaa tekemisen kohdetta. Esimerkiksi englannissa ja ruotsissa tekijä on mahdollista ilmaista niin kutsutulla agenttirakenteella:
This house was built by my grandfather in 1950.
Detta hus byggdes av min farfar år 1950.
Suomessakin agenttipassiivi on periaatteessa mahdollinen:
Tämä talo rakennettiin isoisäni toimesta vuonna 1950.
Sitä ei kuitenkaan suositella.
Milloin passiivia kannattaa käyttää?
Passiivi on erinomainen valinta, kun tekijä todella on täysin tuntematon.
Kellarivarastostamme varastettiin viime yönä kolme polkupyörää.
Passiivi toimii hyvin myös silloin, kun tekijä ei ole oleellinen asia vaan huomio halutaan kiinnittää toiminnan kohteeseen tai tulokseen.
Ennen perunan tuloa Suomessa syötiin lanttua ja naurista.
Minun nimeni on Maija-Liisa, mutta minua kutsutaan Maikuksi.
Milloin passiivia ei pidä käyttää?
Jos haluat ilmaista tekijän, älä käytä passiivia. Suomen kielessähän passiivin tehtävä on nimenomaan piilottaa tekijä.
Sellaiset sanat kuin toimesta, taholta, parissa ja keskuudessa ovat usein merkkejä siitä, että tekijää yritetään ilmaista agenttipassiivilla:
TikTok on sovellus, jota käytetään erityisesti nuorten parissa. Viime aikoina sitä on kritisoitu Trumpin taholta.
Agenttipassiivin käyttöä suomen kielessä ei kuitenkaan suositella. Parempi on kirjoittaa suoraan, kuka tekee ja mitä:
TikTok on sovellus, jota erityisesti nuoret käyttävät. Viime aikoina Trump on kritisoinut sitä.
Milloin passiivia ei välttämättä kannata käyttää?
1) Jos haluat, että tekstisi koskettaa lukijaa ja tuntuu henkilökohtaiselta
Passiivin käyttäminen tekee tekstistä helposti persoonatonta.
Ei esimerkiksi ole mitenkään väärin kirjoittaa:
Viestiisi vastataan 24 tunnin sisällä.
Monen asiakkaan näkökulmasta aktiivirakenne saattaa kuitenkin tuntua mieluisammalta:
Vastaan viestiisi 24 tunnin sisällä.
Asiakaspalvelijamme vastaa viestiisi 24 tunnin sisällä.
2) Jos eri lauseissa on aivan eri tekijät
Jos eri lauseissa on aivan eri tekijät, passiivin liikakäyttö saattaa hankaloittaa tekstin ymmärtämistä:
Alennus jäsenmaksusta myönnetään vuosittain niille yhdistyksen jäsenille, joilla on huollettavanaan alaikäisiä lapsia. Jos anomus toimitetaan perille 1.9. mennessä, hakijalle kerrotaan myönteisestä päätöksestä viimeistään 15.9. Tarvittaessa hakijaan otetaan yhteyttä lisätietojen kysymiseksi.
Yllä olevassa esimerkissä tekijänä on milloin yhdistys, milloin hakija, milloin yhdistyksen sihteeri. Ainakin osa passiivimuodoista kannattaisi muuttaa aktiiveiksi, vaikkapa seuraavalla tavalla:
Alennus jäsenmaksusta myönnetään vuosittain niille yhdistyksen jäsenille, joilla on huollettavanaan alaikäisiä lapsia. Jos hakija toimittaa anomuksen perille 1.9. mennessä, hänelle kerrotaan myönteisestä päätöksestä viimeistään 15.9. Tarvittaessa yhdistyksen sihteeri ottaa hakijaan yhteyttä lisätietojen kysymiseksi.
3) Säännöissä ja ohjeissa
Aktiivirakenne on usein helpompi ymmärtää kuin passiivirakenne. Ei siis kannata ohjeistaa:
Uuni laitetaan kuumenemaan 225 asteeseen.
Munien keltuaiset ja valkuaiset erotellaan.
Voi ja sokeri vatkataan vaahdoksi.
Keltuaiset lisätään yksitellen ja jatketaan vatkaamista.
Sinä-muoto on selkeämpi:
Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen.
Erottele munien keltuaiset ja valkuaiset.
Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi.
Lisää keltuaiset yksitellen ja jatka vatkaamista.
Yhteenveto
Kirjoitetussa kielessä passiivi toimii erinomaisesti silloin, kun tekijä on tuntematon tai lukijan huomio halutaan kiinnittää tekijän sijasta tekemisen kohteeseen tai tulokseen. Jos tekijä halutaan ilmaista, passiivia ei pitäisi käyttää. Kannattaa myös miettiä, tekisikö tekijän ilmaiseminen tekstistä selkeämpää, sujuvampaa tai muuten mukavampaa lukea.
Jos pidit tästä artikkelista, seuraa Pilkuttajaa Facebookissa! Saat joka viikko uusia vinkkejä sujuvaan suomen kieleen. Tarjoan myös oikoluku- ja kielenhuoltopalveluita, joten jos haluaisit kielen ammattilaisen käyvän tekstisi läpi, karsivan siitä virheet ja mahdollisesti viilaavan sitä vähän muutenkin, lue lisää ja ota yhteyttä!
Haluatko oppia tehostamaan tekstiäsi?
Pilkuttajan selkeän kielen opas on 49-sivuinen tietopaketti, joka auttaa käymään läpi omia tekstejä ja parantamaan niiden laatua. Opas esittelee yleisimmät kompastuskivet ja antaa keinoja niiden kiertämiseen. Oppaan avulla voit analysoida tekstejäsi pala palalta ja vähitellen oppia tekemään sellaisia valintoja, jotka varmistavat viestisi perille menemisen.
Olen poiminut oppaaseen ne asiat, jotka oman kokemukseni mukaan ovat oleellisimmat erityisesti tietotekstiä kirjoittavalle pienyrittäjälle, mutta oppaasta on hyötyä myös muille tietotekstien kirjoittajille.
Opas kertoo muun muassa,
- miten voit vähentää tekstistä turhaa höttöä, joka vie huomiota pois varsinaisesta asiasta
- miten voit valita sellaisia sanoja, jotka välittävät viestisi tehokkaasti
- millaiset rakenteet ovat kirjoittajien tehokkaimpia työkaluja ja miten niitä käytetään oikein.
Oppaan voit ostaa Pilkuttajan verkkokaupasta.
Kunpa kaikki ministerit ja muut julkisesti puhuvat luopuisivat myös puheissan tuosta niin ärsyttävästä agenttipassiivista.
Loistava kirjoitus havainnollisine esimerkkeineen sinulta jälleen kerran!