Moni ei arvaakaan, miten perusteellinen prosessi kielenhuolto on. Yleensä käyn tekstin läpi vähintään neljä kertaa, ja joka kerralla painotan hiukan eri näkökulmaa. Mikään lukukerroista ei todellakaan ole pikalukua, sillä haluan todella ymmärtää tekstin ja kiinnittää huomiota pieniinkin yksityiskohtiin. Niinpä esimerkiksi gradun tai väitöskirjan kielentarkistukseen saa hyvinkin uppoamaan yhden tai kahdenkin päivän työtunnit.
Prosessin voisi jakaa karkeasti kahteen osaan. Ensinnäkin haluan auttaa asiakasta varmistamaan, että teksti on kieliopillisesti korrektia ja näyttää pintapuolisesti hyvältä. Toisekseen haluan auttaa häntä ilmaisemaan asiansa parhaalla mahdollisella tavalla. Tässä postauksessa avaan hieman sitä, mitä kaikkea tämä tarkoittaa.
1) Kosmeettiset korjaukset
Miksi on tärkeää, että teksti näyttää siistiltä? Jo ensivilkaisulla lukija muodostaa tekstistä tietynlaisen mielikuvan. Kun teksti näyttää viimeistellyltä, se vaikuttaa luotettavalta ja antaa hyvän kuvan kirjoittajastaan.
Tekstin siistiminen palvelee kirjoittajan lisäksi myös lukijaa: on paljon helpompi keskittyä tekstin lukemiseen ja ymmärtämiseen, kun kirjoitus- ja kielioppivirheet ja vinksallaan olevat välimerkit eivät vie huomiota harhateille.
Jotta teksti näyttäisi mahdollisimman edustavalta, kiinnitän huomiota muun muassa seuraaviin asioihin:
- Laitan pilkut paikoilleen ja korjaan muutkin oikeinkirjoitus- ja kielioppivirheet. (Tätä prosessia kutsutaan myös oikoluvuksi.) Kiinnostava havainto on, että myös kokeneiden kirjoittajien teksteissä on usein paljon näppäilyvirheitä ja pieniä ajatusvirheitä – kun tekstiä syntyy helposti ja nopeasti, kirjoittaja ei ehdi tai malta pysähtyä pohtimaan pieniä yksityiskohtia. Tästä syystä oikoluvusta on usein suuri apu myös kokeneille kirjoittajille.
- Tarkistan otsikot ja väliotsikot. Otsikot ja väliotsikot ovat todella olennainen juttu: ne vaikuttavat paljon sekä siihen, kuinka helppo teksti on hahmottaa, että siihen, millaisen ensivaikutelman lukija saa tekstistä. Jos otsikot on numeroitu, tarkistan, että numerointi etenee oikein. Lisäksi pohdin, ovatko otsikot osuvia ja loogisia.
- Tarkistan kuvat ja taulukot. Jos tekstissä on kuvia ja taulukoita, varmistan, että kuvien ja taulukoiden numerointi etenee oikein ja että ne on otsikoitu oikein. Lisäksi tutkin, onko kuvat ja taulukot sijoitettu oikeaan kohtaan tekstissä ja onko niihin tarvittaessa viitattu.
- Kiinnitän huomiota myös pieniin yksityiskohtiin. Syynään huolella myös sellaiset yksityiskohdat, jotka saattavat tuntua pieniltä mutta joilla on suuri vaikutus siihen, miltä teksti näyttää ja millaisen yleisvaikutelman se antaa. Esimerkiksi jos tekstissä on paljon lainausmerkkejä, varmistan, että kaikki lainausmerkit ovat samannäköisiä ja että lainausmerkit ovat aina oikeissa kohdissa. Tieteellistä tekstiä korjatessani tarkistan, että kaikki lähdeviittaukset on muotoiltu samalla tavalla. Poistan ylimääräiset välilyönnit – jos niitä on paljon, ne saavat helposti tekstin näyttämään vähän levottomalta.
2) Tekstin laadun parantaminen
Kuten sanottu, tekstin siistillä ulkoasulla on suuri merkitys. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, että kirjoittaja onnistuu välittämään sanomansa tehokkaasti. Jotta voisin auttaa siinä, perehdyn huolellisesti tekstiin ja tarvittaessa haen lisää tietoa aihepiiristä. Haluan oikeasti ymmärtää, mitä kirjoittaja on sanomassa.
Keskityn sekä yksittäisiin sanoihin että laajempiin rakenteisiin. Pohdin muun muassa seuraavia asioita:
- Tutkin kirjoittajan käyttämiä termejä. Käytetäänkö avaintermejä tekstissä loogisesti, vai onko niissä horjuntaa? Onko kirjoittaja valinnut parhaat mahdolliset käsitteet? Terminologia kuuluu niihin asioihin, joita en välttämättä uskalla ryhtyä korjaamaan omin päin. Niinpä saatan kysyä kirjoittajan mielipidettä sähköpostilla tai antaa korjausehdotuksia lisäämällä tekstiin kommentteja.
- Tutkin, käytetäänkö tekstissä persoonapronomineja ja aikamuotoja loogisesti. Jos kirjoittaja puhuu itsestään välillä minä-muodossa, välillä hän-muodossa ja välillä passiivissa, se voi hämmentää lukijaa. Graduissa yleinen ongelma on aikamuodon vaihtuminen preesensistä imperfektiin ja taas preesensiin. Autan tekemään tekstistä johdonmukaisemman ja loogisemman.
- Mietin, voisiko jotkin kohdat sanoa selkeämmin. Joskus kirjoittajat käyttävät monimutkaisia rakenteita, vaikka asian ydin erottuisi paremmin, kun asiat sanottaisiin selvästi ja suoraan. Kirjoittaja saattaa käyttää abstrakteja sanoja, jotka eivät avaudu lukijalle. Tekstissä saattaa olla pitkiä johdantoja, joissa ei ole varsinaista sisältöä, tai sama asia saattaa toistua useita kertoja lähes samoin sanoin. Autan muotoilemaan asiat niin, että teksti toimii tehokkaammin.
- Mietin, onko tekstissä kohtia, jotka lukija saattaa ymmärtää väärin. Monen kirjoittajan kompastuskivi on sanajärjestys – puhutussa viestinnässä sanajärjestyksellä ei välttämättä ole kovin suurta väliä, mutta kirjoitetussa tekstissä sanajärjestys voi ratkaista sen, ymmärtääkö lukija tekstin oikein vai väärin. Jos en ole ihan varma, ymmärränkö, mitä kirjoittaja haluaa sanoa, en tee korjausta suoraan tekstiin vaan kirjoitan kommentin.
- Pohdin myös tekstin yleistä tyyliä. Ovatko jotkin sanat tai ilmaukset kokonaisuuteen ja tekstin tarkoitukseen nähden liian puhekielisiä? Onko tekstissä sellaista toistoa, joka todennäköisesti häiritsee lukijaa?
Miltä näyttää lopputulos?
Saan kiitosta lähes kaikilta asiakkailtani, ja usein palaute on niin ylistävää, että melkein punastuttaa.
❤️ ”Ylitit kaikki odotukseni siitä, millaiseksi sait muokattua tekstiäni. En olisi työstä koskaan saanut noin hyvää yksin.”
❤️ ”Kielenhuoltopalvelun tieteellinen asiantuntijuus yllätti minut.”
❤️ ”Olen oikeasti jopa hämmästynyt taidoistasi ja ammattitaidostasi.”
❤️ ”Nyt kyllä aivot nyrjähtivät! Tämä on nyt niin paljon selkeämmin sanottu, että voi vitsit sentään.”
Lue lisää
Haluatko lukea lisää työstäni? Suosittelen seuraavia postauksia:
Ota yhteyttä
Onko sinulla tärkeä teksti, jonka viimeistelyyn kaipaisit ammattilaisapua? Ota yhteyttä, niin katsotaan, olisinko oikea ihminen auttamaan sinua! 😊
