Lyhentääkö vai eikö lyhentää?

Sakset.

Mitä hyötyä lyhenteistä voi olla? Milloin niitä kannattaa käyttää? Entä millaisia ongelmia niihin voi liittyä? Onko joitain tilanteita, joissa niitä ei ole hyvä käyttää? Kaikkiin näihin kysymyksiin vastataan tässä artikkelissa.

Jotkin lyhenteet ovat vakiintuneet käyttöön melkeinpä itsestäänselvyyksinä. Todennäköisesti harva tulee arjessa ajatelleeksi, että Kela on lyhenne Kansaneläkelaitoksesta. Ja kuka jaksaa kirjoittaa deoksiribonukleiinihappo, kun voi puhua DNA:sta? Tällaisia lyhenteitä voi useimmiten käyttää huoletta, eivätkä ne yleensä juuri selityksiä kaipaa.

Nimensä mukaisesti lyhenteet lyhentävät tekstiä. Siksi ne ovat erinomaisen kätevä ratkaisu silloin, kun todella on tarpeen säästää tilaa, esimerkiksi taulukoissa. On myös hyvin yleistä, että sulkeissa olevissa lisäyksissä käytetään lyhenteitä. Näin sulkeissa oleva asia ei vie liikaa huomiota varsinaiselta tekstiltä.

13 prosenttia suomalaisista pelkää mustia kissoja (ks. myös Kattinen ym., 1996).

Joskus sama pitkä ilmaus esiintyy tekstissä toistuvasti. Silloin lyhenne voi helpottaa sekä kirjoittamista että lukemista. Jos esimerkiksi on tarpeen mainita Suomalaisen Kirjallisuuden Seura useaan otteeseen, kannattaa harkita lyhenteen SKS käyttämistä.

Lyhenteet saattavat antaa kömpelön vaikutelman ja heikentää sujuvuutta. Ne voivat myös hankaloittaa ymmärtämistä. Siksi niitä kannattaa pääsääntöisesti välttää yllä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta.

Keskikokoinen kissa tarvitsee proteiinia n. 30 g / vrk. Luonnossa kissat syövät esim. jyrsijöitä ja lintuja.

> Keskikokoinen kissa tarvitsee proteiinia noin 30 grammaa vuorokaudessa. Luonnossa kissat syövät esimerkiksi jyrsijöitä ja lintuja.

Koska lyhenteet aiheuttavat helposti väärinkäsityksiä, kirjoittajan kannattaa varmistaa, että käytössä on oikea lyhenne. Kielitoimiston ohjepankista löytyy melko kattava lista lyhenteistä. Listasta selviää myös se, kirjoitetaanko lyhenne isoilla vai pienillä kirjaimilla ja onko sen perään laitettava piste.

Väärinkäsitysten välttämiseksi on tietysti pidettävä huolta siitä, että myös lukija ymmärtää lyhenteen merkityksen. Jos on pienikin epäilys siitä, ettei lyhenne ole lukijalle tuttu, se on syytä selittää silloin, kun käyttää sitä ensimmäisen kerran.

YK:n väestörahasto UNFPA toimii yli 150 maassa.
UPU eli Maailman postiliitto
perustettiin vuonna 1847.

Jos tekstissä esiintyy paljon lyhenteitä, myös erillinen lyhenneluettelo voi olla paikallaan.

Milloin lyhenteen perään tulee piste, milloin taas ei? Milloin lyhenne kirjoitetaan isoilla kirjaimilla, milloin pienillä? Miten lyhenteitä taivutetaan? Näihin kysymyksiin perehdytään blogikirjoituksessa, joka ilmestyy torstaina 25.11. Tervetuloa silloin lukemaan lisää lyhenteistä!

1 kommentti artikkeliin “Lyhentääkö vai eikö lyhentää?”

  1. Paluuviite: Lyhyt katsaus lyhennesääntöihin - Pilkuttaja

Kommentoi