Lyhyt katsaus lyhennesääntöihin

  • tehnyt
Saha.

Kaksi viikkoa sitten Pilkuttajan blogissa pohdittiin, milloin lyhenteitä kannattaa käyttää ja milloin taas ei.

Lyhenteisiin liittyy paljon teknisiä kysymyksiä: Milloin lyhenteen loppuun tulee piste, milloin taas ei? Milloin käytetään isoja kirjaimia, milloin pieniä? Miten lyhenteitä taivutetaan? Lyhennesäännöt ja niiden poikkeukset ovat sen verran monimutkainen juttu, ettei niitä ole mahdollista käydä läpi perusteellisesti lyhyehkössä blogiartikkelissa. Tämän artikkelin luettuasi olet kuitenkin toivottavasti edes vähän paremmin kartalla.

Loppulyhenne muodostetaan pätkäisemällä sanasta loppuosa pois. Yleensä näin muodostettujen lyhenteiden jälkeen tulee piste, ja useimmiten tällaiset lyhenteet kirjoitetaan pienillä kirjaimilla.

puhelin > puh. tai p.

Vakiintunut käytäntö kuitenkin on, ettei mittayksiköissä eikä viikonpäivien kaksikirjaimisissa lyhenteissä käytetä pistettä.

metri > m
keskiviikko > ke

Koostelyhenteeseen yhdistetään kirjaimia sanan, yhdyssanan tai sanaliiton osista. Monien tällaisten lyhenteiden loppuun tulee piste.

ja niin edelleen > jne.
vertaa > vrt.

Erilaisten organisaatioiden ja järjestöjen nimien lyhenteet kirjoitetaan yleensä kokonaan isoilla kirjaimilla. Tällaisiin lyhenteisiin ei tule pistettä.

Euroopan unioni > EU
korkein hallinto-oikeus > KHO

Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, on paljon koostelyhenteitä, jotka voidaan kirjoittaa joko isoilla tai pienillä kirjaimilla. Mitä vakiintuneempi lyhenne on, sitä yleisemmin se kirjoitetaan pienillä kirjaimilla. Myöskään tällaisten lyhenteiden perään ei tule pistettä.

DNA ⁓ dna

Erikoistapaus ovat niin sanotut lyhennesanat. Ne luetaan sanoina, ja niitä käytetään tekstissä niin kuin mitä hyvänsä muitakin sanoja. Niidenkään perään ei tule pistettä. (Kaikki lyhennesanat eivät oikeastaan ole koostelyhenteitä, mutta yksinkertaisuuden vuoksi ne on niputettu tässä koostelyhenteisiin.)

sosiaalinen media > some

Sisälyhenne muodostetaan jättämällä kirjaimia pois sanan keskeltä. Sisälyhenteen perään ei tule pistettä. Aiemmin tällaisissa lyhenteissä on ollut tapana käyttää kaksoispistettä sen merkkinä, että jotain on jätetty pois, mutta nykyään sitä ei enää suositella.

numero > nro (ei n:ro)
Tampere > Tre (ei T:re)

Jos oikea taivutuspääte ilmenee edeltävästä tai seuraavasta sanasta, lyhenteeseen ei tarvitse liittää taivutuspäätettä.

seur. viikolla

Lisäksi on vakiintunut käytäntö, että tiettyihin lyhenteisiin ei merkitä taivutuspäätettä tietyissä sijamuodoissa.

v. 2015 (vuonna 2015)
s. 290 (sivulla 290)

Jos sanan loppu on mukana lyhenteessä, lyhennettä taivutetaan samalla tavalla kuin lyhentämätöntä sanaa. Kaksoispistettä ei käytetä.

numerossa > nrossa

Lyhennesanoja taivutetaan kuin mitä tahansa sanoja. Kaksoispistettä ei siis tarvita. Kannattaa huomata, että taivutuspääte kirjoitetaan pienillä kirjaimilla, vaikka lyhennesana olisi isokirjaiminen.

somessa
NATOssa

Kaksoispiste on tarpeen, jos lyhenteen lopussa on piste. Piste katoaa kaksoispisteen edeltä.

v:n 2015 (vuoden 2015)

Kaksoispistettä käytetään myös silloin, kun taivutetaan sellaisia lyhenteitä, jotka luetaan kirjaimittain.

cv:ssä

Lyhennesäännöt ovat melkoinen viidakko. Siksi niitä – niiden poikkeuksista puhumattakaan – ei ole mitenkään mahdollista käydä läpi kattavasti kahdessa blogiartikkelissa. Kielitoimiston ohjepankki tarjoaa asiasta kiinnostuneille runsaasti tietoa lyhenteistä. Erityisen lämpimästi suosittelen lyhenneluetteloa, josta on helppo tarkistaa, kirjoitetaanko jokin lyhenne isoilla vai pienillä kirjaimilla ja tuleeko sen loppuun pistettä vai ei.

Kommentoi