Siirry suoraan sisältöön

Miksi sovellusten käännökset ovat niin kökköjä, osa 1

  • tehnyt

Mielestäni kääntäminen on melkein aina tavallaan mahdotonta. Joskus se on vielä tavallistakin mahdottomampaa – esimerkiksi sovellusten ja tietokoneohjelmien kääntäminen. Yksi syy siihen ovat paikkamerkit (englanniksi placeholder).

Paikkamerkit ovat käännettävän tekstin seassa olevia merkkijonoja, joita käytetään, kun tekstin on tarkoitus täydentyä tilanteen mukaan.

Esimerkiksi somesovelluksissa käyttäjät saavat ilmoituksia, kun joku on tykännyt heidän julkaisuistaan tai kommentoinut niitä. Näitä ilmoituksia ei tietenkään ole mahdollista ohjelmoida niin, että koodissa mainitaan erikseen joka ikisen käyttäjän nimi, eikä niitä tietenkään ole mahdollista kääntää sillä tavalla. Niinpä koodissa on käyttäjän nimen tilalla hassulta näyttävä merkkijono.

Tekstin ”X liked your post” kääntäminen suomeksi ei tuota mitään ongelmaa, koska X on lauseen tekijä ja suomen kielessä tekijä on tällaisissa lauseissa perusmuodossa. Mutta homma menee heti hankalammaksi, jos X onkin tekemisen kohde, esimerkiksi ”Do you want to send a message to X?”.

X:n perään voi periaatteessa lisätä taivutuspäätteen ”lle”, mutta se ei toimi kovin hyvin, jos käyttäjän sukunimi on vaikkapa Mäkinen (”Mäkinenlle”). Toinen vaihtoehto on lisätä X:n eteen jokin substantiivi: ”Haluatko lähettää viestin käyttäjälle X?” Periaatteessa mahdollinen olisi myös esimerkiksi ”Haluatko lähettää viestin seuraavalle henkilölle: X”, mutta se menee jo aika pitkäksi ja sovelluksia käännettäessä on yleensä pyrittävä pitämään teksti tiiviinä.

Substantiivin lisääminen siis lienee usein paras ratkaisu, vaikka lopputulos onkin vähän kömpelö. Se kuitenkin toimii vain silloin, jos kääntäjä on perillä asiayhteydestä. Mietitäänpä edellisen kappaleen esimerkkiä. Entä jos emme tietäisi, että X:n tilalle tulee jonkin toisen käyttäjän nimi? Voisihan siihen tulla vaikkapa sähköpostiosoite. Siinä tapauksessa ”Haluatko lähettää viestin käyttäjälle X?” ei tietenkään toimisi.

Tällaiset ongelmat ovat ratkaistavissa, jos asiakas vastaa kääntäjän kysymyksiin. Aika monet vastaavat, jotkut aivan uskomattoman nopeasti, mutta joskus vastausta ei tule – ja silloin kääntäjän ei auta muu kuin arvata.

Kuten todettu, joskus paikkamerkin käyttäminen on ehdottoman välttämätöntä. Joskus paikkamerkkejä kuitenkin tunnutaan käyttävän myös siksi, että se nopeuttaa ohjelmoijien työtä.

Jos esimerkiksi on tarkoitus kirjoittaa pitkä lista virheilmoituksia, joissa toistuu tiettyjä elementtejä, vaivan välttämiseksi saatetaankin kirjoittaa yksi ainoa teksti, joissa on paikkamerkkejä. Tällainen teksti voisi olla esimerkiksi ”X Y Z”, jossa X voi olla ”name”, ”phone number”, ”email address” ja niin edelleen, Y on ”can’t be empty”, ”has to contain” tai ”contains” ja Z voi olla ”too many characters”, ”at least 5 characters”, ”both letters and numbers” ja niin edelleen.

Sitten poloinen kääntäjä saa käännettäväkseen pitkän listan yksittäisiä sanoja ja tekstinpätkiä. Hänen voi olla hyvin vaikea hahmottaa sitä kokonaisuutta, johon ne liittyvät – ja vaikka hän ymmärtäisikin kokonaisuuden, luontevan käännöksen tuottaminen voi olla lähes mahdotonta. Jos hän kääntää sanan ”name” sanalla ”nimi”, se toimii hyvin silloin, kun X on ”name” ja Y on ”can’t be empty”: ”nimi ei saa olla tyhjä”. Mutta se ei toimi silloin, kun Y onkin ”has to contain”: ”nimi täytyy sisältää”.

Näin ollen hyvä käytäntö olisi käyttää paikkamerkkejä vain silloin, kun niiden käyttäminen on oikeasti välttämätöntä. Muuten on suuri riski siihen, että käännöksestä tulee kömpelö tai jopa virheellinen.

Uskokaa tai älkää, ongelmia voi aiheuttaa myös se, ettei käännettävässä tekstissä ole paikkamerkkejä. Käännettäväksi saattaa tulla tekstinpätkä, jossa lukee ”Start chatting with”. Mutta suomen kielessä ”kanssa” ei ole prepositio vaan postpositio, joka tulee pääsanansa jälkeen!

Tällaisissa tilanteissa olen kertonut asiakkaalle ongelmasta ja saanut usein luvan laittaa käännökseeni X:n siihen kohtaan, johon paikkamerkki kuuluisi. Asiakas sitten korjaa koodin.

Sovellusten kääntämistä suomen kieleen hankaloittaa ennen kaikkea se, että suomessa sanat taipuvat niin usein ja niin monella eri tavalla. Muissakin kielissä on kuitenkin omat ongelmansa.

Monissa eurooppalaisissa kielissä, kuten ruotsissa, ranskassa ja saksassa, on sukujärjestelmä. Substantiivin suku saattaa vaikuttaa sen kanssa käytettäviin pronomineihin, adjektiiveihin ja jopa lukusanoihin. ”This” on ruotsiksi en-sukuisten substantiivien edellä ”denna” ja ett-sukuisten substantiivien edellä ”detta” , joten ”this X” on mahdotonta kääntää tavalla, joka toimii aina, jos X voi olla sekä en- että ett-sukuinen.

”X friends” puolestaan on mahdotonta kääntää venäjäksi, jos X voi olla 2 tai mikä hyvänsä sitä suurempi numero, koska venäjässä numeroon 1 päättyvien lukusanojen jälkeen tulee yksikön nominatiivi, numeroihin 2–4 päättyvien lukusanojen jälkeen yksikön genetiivi ja muiden lukusanojen jälkeen monikon genetiivi.

Kiinnostaako kääntäminen? Lue aiemmat blogikirjoitukseni:

Avainsanat:

Kommentoi