Varoitus: Tämä artikkeli on melko pitkä ja monimutkainen. Jos et jaksa lukea sitä kokonaan, käy läpi ainakin väliotsikko Millaiset sanat ovat varmasti yhdyssanoja? ja sen kaksi alakohtaa. Sen avulla vältät pahimmat virheet.
Yhdyssanavirheet ovat aika yleisiä, ja ne herättävät usein ärsytystä lukijoissa. Jotkut virheet johtuvat siitä, että kirjoittaja on ottanut mallia englannin kielestä, jossa sanoja kirjoitetaan yhteen paljon harvemmin kuin suomen kielessä. Suomen kielen yhdyssanasäännöt saattavat tuottaa melko pitkiäkin yhdyssanoja, jotka saavat kirjoittajan epäilemään itseään. Lisäksi yhdyssanasäännöt ovat yllättävän suurelta osin aika sattumanvaraisia (täpötäysi kirjoitetaan yhteen mutta tuiki tärkeä erikseen), ja poikkeuksiakin löytyy.
Tässä artikkelissa kerron ensin lyhyesti, mikä on yhdyssana ja mistä sellaisen (saattaa) tunnistaa. Sitten käyn läpi melko pitkän listan yhdyssanasääntöjä. Olen jaotellut ne seuraaviin kategorioihin:
- Millaiset sanat ovat varmasti yhdyssanoja?
- Milloin pitää käyttää harkintaa?
- Milloin saa itse valita, kirjoitetaanko yhteen vai erikseen?
- Milloin pitää kirjoittaa erikseen?
Luvassa ei kuitenkaan missään nimessä ole kattavaa listausta kaikista suomen kielen yhdyssanasäännöistä ja niiden poikkeuksista. Jos kaipaat lisää, voit perehtyä vaikkapa Kielitoimiston ohjepankkiin.
Mikä on yhdyssana, ja mistä sellaisen tunnistaa?
Periaatteessa suomen kielen yhdyssanasääntöjen ideana on se, että jos peräkkäiset sanat muodostavat uuden merkityskokonaisuuden, ne kirjoitetaan yhteen.
Puhutussa kielessä yhdyssanan ja erikseen kirjoitettavien sanojen ero saattaa käydä ilmi painotuksesta. Mieti, miten painotat sanoja musta ja rotta seuraavissa esimerkeissä:
Minulla on lemmikkinä musta rotta. (Musta viittaa rotan väriin.)
Mustarotta on pienempi kuin isorotta. (Puhutaan rottalajeista.)
Todennäköisesti painotat sanan rotta alkua sanaparissa musta rotta enemmän kuin yhdyssanassa mustarotta.
Yhdyssanat käyttäytyvät usein eri tavalla kuin erikseen kirjoitettavat sanat. Siksi olet saattanut koulussa oppia kokeilemaan, voiko sanojen väliin lisätä adjektiivin tai –kin-päätteen. Jos voi, sanat kirjoitetaan erikseen, jos ei voi, ne kirjoitetaan yhteen.
Kauniskin tyttö – kuulostaa oikealta, sanat kirjoitetaan siis erikseen: kaunis tyttö.
Hullukin kaali – aika erikoiselta kuulostaa, jos kasvista puhutaan, sanat kirjoitetaan siis yhteen: hullukaali.
Iso maukas pizza – oikealta kuulostaa, sanat kirjoitetaan siis erikseen: iso pizza.
Iso tappava rokko – ei kyllä kuulosta oikealta taudilta, sanat kirjoitetaan siis yhteen: isorokko.
Yhdyssanasäännöt ovat kuitenkin melko monimutkainen viidakko. Yllä mainitut nyrkkisäännöt eivät siksi valitettavasti toimi läheskään kaikissa tapauksissa.
Millaiset sanat ovat varmasti yhdyssanoja?
1) Alkuosa on perusmuodossa oleva substantiivi
Tehtäisiinkö voileipiä, joille laitetaan savulohta?
Sääntö pätee myös silloin, kun yhdyssanoja liitetään toisiinsa. Moni kauhistuu pitkiä sanoja ja katkaisee sanan jostain kohdasta, mutta periaatteessa sanoja voi suomen kielessä ketjuttaa lähes loputtomiin. Kirjoita siis pitkiltäkin tuntuvat kokonaisuudet rohkeasti yhteen.
Hienoa! Rakastan savulohivoileipiä!
Myös erisnimet, lyhenteet ja sanaliitot kuuluvat tähän kategoriaan:
Maija-täti ahmii Hyvää makumaasta -karkkipusseja, koska hän kärsii PMS-oireista.
Kuten yllä olevasta esimerkistä käy ilmi, erisnimien, lyhenteiden ja sanaliittojen kanssa käytetään yhdysviivaa. Siitä kerron kuitenkin tarkemmin toisella kertaa.
2) Alkuosa on erityisessä muodossa, jota käytetään vain yhdyssanojen alkuosana
Voivatko pienyritykset menestyä suurkaupungeissa?
Juuri tämä on syy siihen, että yhdyssana on yhdyssana.
Milloin pitää käyttää harkintaa?
1) Perusmuotoinen adjektiivi + substantiivi
Jos adjektiivi kuvailee substantiivia, sanat kirjoitetaan erilleen. Jos sanat sen sijaan muodostavat uuden kokonaisuuden, ne kirjoitetaan yhteen. Vertaa seuraavia esimerkkejä:
Uunista löytyi kärähtänyt leivinpaperi ja musta makkara.
Mustamakkara on tamperelaisten herkku.
Joskus sanojen muodostama uusi kokonaisuus voi tarkoittaa jotain ihan muuta kuin osiensa summaa. Silloin sanat kirjoitetaan hyvin todennäköisesti yhteen:
Laitoin salaattiin kylmää lämminsavulohta.
Jos alkuosana oleva adjektiivi ei taivu, sanat kirjoitetaan aivan varmasti yhteen (kuten yllä olevassa esimerkissä). Sen sijaan jos adjektiivi taipuu, siitä ei kannata yrittää päätellä mitään.
Jotkin vakiintuneet ilmaukset on tapana kirjoittaa erikseen:
Harmaa talous, pimeä raha, villi kortti, kylmä sota
2) Genetiivissä oleva substantiivi + substantiivi
Jos ilmaus viittaa johonkin tiettyyn asiaan, se kirjoitetaan erikseen. Jos sillä sen sijaan on yleisempi merkitys, se kirjoitetaan yhteen. Vertaa seuraavia esimerkkejä:
Luokan opettaja näytti lapsille, miten lasku lasketaan. (Viitataan tietyn luokan opettajaan.)
Luokanopettaja on arvostettu ammatti. (Puhutaan luokanopettajista yleensä.)
Miksei sen lääkärin lausunto kelvannut vakuutusyhtiölle? (Puhutaan tietyn lääkärin kirjoittamasta lausunnosta.)
Viisumia varten tarvitaan lääkärinlausunto. (Ei puhuta mistään tietystä lääkäristä, kenen hyvänsä lääkärin kirjoittama lausunto riittää.)
Poikkeuksena tästä säännöstä ovat kuitenkin kielten nimet – ne kirjoitetaan erikseen.
Suomen kieli on äidinkieleni.
Aika monissa tapauksissa sanan voi kirjoittaa sekä yhteen että erikseen.
Painonhallinta ~ painon hallinta ei aina ole helppoa.
3) Genetiivissä oleva sana + adjektiivi
Yleensä nämä kirjoitetaan yhteen:
Luonnonmukaiset tuotteemme valmistetaan kristallinkirkkaasta lähdevedestä.
Jos loppuosa on –inen-päätteinen adjektiivi eikä kysymys ole vakiintuneesta ilmauksesta, sanat kirjoitetaan kuitenkin erikseen:
Olet pellen näköinen, kun meikkaat tuolla tavalla!
Milloin saa itse valita, kirjoittaako yhteen vai erikseen?
1) Adjektiivi + adjektiivi
Hyvänmakuinen ~ hyvän makuinen
2) Sanan alkuosana on tämän, tuon, tai saman
Tämän tapainen ~ tämäntapainen, saman näköinen ~ samannäköinen
Milloin pitää kirjoittaa erikseen?
1) Jos loppuosana on oleva, mainittu, ollessa, ottaen, ottamatta
Yllä oleva, viimeksi mainittu, lukuun ottamatta
2) Jos sana koostuu pronomineista tai pikkusanoista
Sen sijaan, niin kuin, muun muassa, alun perin, eri lailla, ikään kuin
Poikkeuksiakin kuitenkin löytyy, muun muassa seuraavat:
Alinomaa, jotenkuten, päinvastoin
Pikkusanoista koostuvien yhdyssanojen ja sanaliittojen oikeinkirjoituksesta on melko kattava lista Kielitoimiston ohjepankissa.
Yhteenveto
Suomen kielen yhdyssanasäännöt eivät ole maailman helpoin asia. Aika pitkälle kuitenkin pääset jo sillä, että muistat tämän: Jos sanan alkuosa on perusmuodossa oleva substantiivi tai erisnimi, lyhenne tai sanaliitto, sanat kirjoitetaan yhteen.
Kuten sanottu, Kielitoimiston ohjepankista löytyy paljon lisätietoa yhdyssanoista. Jossain vaiheessa kirjoitan aiheesta lisää myös tähän blogiin. Mutta jos sääntöjen pähkäileminen alkaa puuduttaa ja haluat jonkun muun tarkistavan, että yhdyssana-asiat ovat tekstissäsi kunnossa, hoidan mielelläni homman puolestasi – lue lisää ja ota yhteyttä!