fbpx
Siirry suoraan sisältöön

Näin syynäät gradun lähdeluettelon perusteellisesti

  • tehnyt

Monille graduntekijöille lähdeluettelo tuottaa harmaita hiuksia, etenkin jos se on kovin pitkä.

En valitettavasti voi antaa yksityiskohtaisia ohjeita lähdeluettelon muotoiluun, koska käytännöissä on suuria eroja. Nyt annan kuitenkin vinkkejä, joiden avulla lähdeluettelon voi käydä läpi hyvin perusteellisesti, olivatpa ohjeet lähdeluettelon muotoilusta millaiset hyvänsä. Postaus on pitkä kuin nälkävuosi, mutta jos jaksat kahlata sen läpi ja vieläpä noudattaa sen ohjeita, lähdeluettelostasi tulee upea!

Todennäköisesti olet saanut jossain vaiheessa opintojasi ohjeet siitä, miltä lähdeluettelon teidän alallanne tulisi näyttää. Sinun on tärkeää tutustua ohjeisiin huolellisesti ennen kuin alat viimeistellä lähdeluetteloasi.

Kannattaa ehkä tehdä lyhyt tiivistelmä siitä, miten erilaiset lähteet pitää merkitä lähdeluetteloon. Tiivistelmän tekeminen voi auttaa sinua hahmottamaan, miten lähteet on tarkoitus esittää. Lisäksi voit hyödyntää tiivistelmää lunttilappuna, kun käyt läpi lähdeluetteloa.

Useimmiten lähdeluettelossa on ainakin kolmenlaisia lähteitä:

  • itsenäisiä teoksia
  • artikkeleita, jotka on julkaistu kokoomateoksissa
  • artikkeleita, jotka on julkaistu tieteellisissä aikakauslehdissä.

Tiivistelmä tällaisten lähteiden esittämistavasta saattaa näyttää vaikkapa seuraavalta:

Itsenäinen teos:
Sukunimi, X. & Sukunimi, X. (20xx). Teoksen nimi. Kustantamo: Painopaikka.

Artikkeli kokoomateoksessa:
Sukunimi, X. & Sukunimi, X. (20xx). Artikkelin nimi. Teoksessa X. Sukunimi (toim.), Teoksen nimi. Kustantamo: Painopaikka, s. x–x.

Artikkeli aikakauslehdessä:
Sukunimi, X. & Sukunimi, X. (20xx). Artikkelin nimi. Aikakauslehden nimi, x(x), x–x.

Muistutan vielä: Älä ota mallia yllä olevasta tiivistelmästä, koska ohjeissa on suurta vaihtelua. Tutustu siihen ohjeistukseen, joka koskee sinua, ja laadi siitä oma tiivistelmä!

Kirjojen ja artikkeleiden lisäksi lähteisiin saattaa kuulua vaikkapa lakeja, verkkosivuilla julkaistuja tekstejä tai arkistolähteitä. Jos olet epävarma siitä, miten jotkin lähteet tulisi muotoilla, kysy ohjaajaltasi!

Lähdeluetteloon kuuluvat vain ne lähteet, joihin viitataan lopullisessa tekstissä. Jos haluat varmistua siitä, ettei lähdeluettelossa ole mitään turhaa, kirjoita kunkin kirjoittajan nimi vuorollaan hakukenttään ja katso, löydätkö osumia tekstistä.

Tämä vaatii valitettavasti raakaa työtä. Yksi tapa edetä asiassa on kopioida graduteksti erilliseen tiedostoon. Käy sitten teksti läpi ja poista siitä kaikki paitsi lähdeviittaukset. Kun jäljellä ovat vain lähdeviittaukset, voit laittaa ne aakkosjärjestykseen Wordin automaattisella toiminnolla ja poistaa ylimääräiset lähdeviittaukset niin, että kukin teos on listassa ainoastaan kerran. Tarkista sitten, löytyvätkö kaikki teokset lähdeluettelosta. Samalla on hyvä tarkistaa, että vuosiluvut ovat oikein – niissä sattuu kömmähdyksiä yllättävän usein.

Nyt lähdeluettelossasi on kaikki teokset, jotka siellä pitääkin olla, eikä mitään ylimääräistä. Hyvää työtä! Vielä pitäisi kuitenkin varmistaa, että lähdeluettelossa on kaikista teoksista kaikki tarvittavat tiedot ja että tiedot esitetään oikeassa järjestyksessä. Pidä pieni hengähdystauko ja siirry sitten seuraavaan kohtaan.

On helpompi tehdä huolellista työtä, kun ei yritä korjata kaikkea mahdollista yhdellä kertaa vaan etenee vaihe vaiheelta. Niinpä lähdeluetteloa kannattaa lähteä tutkimaan elementti kerrallaan. Sen voi tehdä esimerkiksi seuraavalla tavalla:

Yleensä ensimmäisenä ilmoitetaan kirjoittajan nimi. Voit siis aloittaa tarkistamalla, esitätkö kirjoittajien nimet oikealla tavalla.

Etsi ohjeistuksesta ainakin seuraavat tiedot:

  • Kumpi ilmoitetaan ensin, etunimi vai sukunimi? Ilmoitetaanko lähdeluettelossa koko etunimi vai ainoastaan sen alkukirjain? Tuleeko etunimen ja sukunimen väliin pilkku?
  • Jos kirjoittajia on useampia, miten heidän nimensä erotetaan toisistaan – pilkuilla ja &-merkeillä vai ajatusviivoilla? Ja-sanaa ei yleensä ole tapana käyttää lähdeluettelossa kirjoittajien nimiä erottamassa. Yleensä &-merkkiä käytetään vain kahden viimeisen kirjoittajan välissä.
  • Suomessa ei yleensä harrasteta Oxford commaa eli tapaa, jossa luettelon viimeisiä kohtia erottavaa &-merkkiä edeltää pilkku. Jotkin ohjeistukset neuvovat kuitenkin käyttämään Oxford commaa silloin, kun kyse on englanninkielisestä teoksesta.

Kun olet perehtynyt ohjeistukseen, käy kirjoittajien nimet läpi yksitellen ja varmista, että kaikki on kunnossa.

Usein kirjoittajan nimen jälkeen ilmoitetaan vuosiluku. Joissain ohjeissa vuosiluku neuvotaan laittamaan sulkeisiin, toisissa tyyleissä sulkeita ei käytetä. Joskus vuosiluvun jälkeen kehotetaan laittamaan kaksoispiste. Tarkista siis ohjeistus. Käy sitten lähdeluettelo läpi lähde kerrallaan ja varmista, että noudatat saamiasi ohjeita joka kohdassa.

Jos lähteesi on itsenäinen teos, yleensä tässä kohdassa ilmoitetaan teoksen nimi. Jos ohjeissa kehotetaan kursivoimaan teosten nimet, kursivointi tulee tähän kohtaan.

Jos lähteesi on artikkeli kokoomateoksessa tai tiedejulkaisussa, tässä kohdassa ilmoitetaan artikkelin nimi. Artikkelin nimeä ei yleensä kursivoida, sillä se ei ole itsenäinen teos vaan ainoastaan osa teosta.

Englannin kielessä on tapana viljellä isoja alkukirjaimia teosten nimissä. Voit tarkistaa ohjeista, tuleeko lähdeluettelossa noudattaa samaa käytäntöä vai riittääkö, kun kirjoitat isolla alkukirjaimella teoksen nimen ensimmäisen sanan ja nimeen nimeen sisältyvät erisnimet.

Lähdeviitteen loppuosan muotoilu on vähän monimutkaisempi juttu, sillä siihen vaikuttaa se, millaisesta teoksesta on kyse.

Loppuosassa esitetään yleensä muun muassa seuraavanlaisia tietoja:

Itsenäinen teos:

  • Itsenäisestä teoksesta ilmoitetaan kustantaja ja mahdollisesti painopaikka. Tarkista, tuleeko kustantajan ja painopaikan väliin piste vai kaksoispiste.
  • Ole tarkkana siitä, että ilmoitat nimenomaan kustantajan etkä vahingossa kirjapainon nimeä.

Artikkeli kokoomateoksessa:

  • Jos lähteenä on kokoomateoksessa julkaistu artikkeli, tässä vaiheessa ilmoitetaan yleensä kokoomateoksen tiedot.
  • Yleensä ensimmäisenä ilmoitetaan kokoomateoksen toimittaja tai toimittajat. Usein tässä kohdassa nimet esitetään niin, että etunimi tulee ennen sukunimeä. Yleensä nimen tai nimien jälkeen laitetaan sulkeisiin lyhenne ”toim.” ilmaisemaan, että toimittajat eivät ole itse kirjoittaneet koko teosta vaan ainoastaan koonneet sen. Joissain ohjeissa neuvotaan käyttämään englanninkielistä lyhennettä ”ed.” tai ”eds.”, jos kyse on englanninkielisestä teoksesta.
  • Seuraavaksi ilmoitetaan kokoomateoksen nimi. Jos ohjeissa kehotetaan kursivoimaan teosten nimet, kursivointi on paikallaan tässä vaiheessa.
  • Yleensä kokoomateoksestakin ilmoitetaan kustantaja ja painopaikka samaan tapaan kuin itsenäisestä teoksesta. Tarkista, tuleeko niiden väliin piste vai kaksoispiste.
  • Usein on tapana ilmoittaa myös se, miltä sivuilta artikkeli löytyy. Sivunumeroiden väliin tulee yleensä ajatusviiva, ei tavallista viivaa.
  • On hyvä tarkistaa ohjeistuksesta, mitkä tiedot erotetaan toisistaan pilkulla ja mitkä taas pisteellä. Voit tarkistaa myös, tuleeko sivunumeroiden eteen lyhenne s. vai ei.

Artikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä:

  • Jos lähteenä on tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistu artikkeli, tässä vaiheessa ilmoitetaan yleensä aikakauslehden tiedot. Niitä ovat lehden nimi, vuosikerran numero, lehden numero (yleensä suluissa) ja artikkelin sivunumerot. Sivunumeroiden väliin tulee ajatusviiva, ei tavallista viivaa.
  • Jos ohjeistuksena on kursivoida teosten nimet, aikakauslehden nimi kursivoidaan. Joissain ohjeistuksissa kehotetaan kursivoimaan myös vuosikerran numero.

Jos haluat tehdä oikein tarkkaa työtä, voit hetken hengähdettyäsi viilata pilkkua vielä vähän lisää. Siinä voit hyödyntää Wordin hakutoimintoa. Sitä voi käyttää muun muassa seuraavilla tavoilla:

  • Kirjoita hakuun kaksi välilyöntiä, niin löydät ne kohdat, joihin on lipsahtanut ylimääräisiä välilyöntejä. Ylimääräisten välilyöntien poistaminen on aika yksinkertainen juttu, mutta se saattaa joskus tehdä tekstistä yllättävän paljon siistimmän näköistä.
  • Kirjoita hakuun – eli tavallinen viiva, niin löydät ne kohdat, joissa sivunumeroiden väliin on vahingossa lipsahtanut ajatusviivan sijasta tavallinen viiva.
  • Kirjoita hakuun ”, &” eli pilkku, välilyönti ja &-merkki, niin löydät ne kohdat, joissa on Oxford comma.
  • Kirjoita hakuun & ja silmäile lähdeluettelo läpi kohta kohdalta. Näin varmistat sen, että kun kirjoittajia on useita, kaksi viimeistä on aina erotettu &-merkillä.
  • Voit tutkia hakutoiminnolla myös pilkkujen, pisteiden, kaksoispisteiden sekä sulkeiden paikkoja. Esimerkiksi jos kustantajan ja painopaikan väliin olisi tarkoitus laittaa kaksoispiste, voit kirjoittaa hakuun kaksoispisteen ja silmäillä lähdeluettelon läpi sen varmistamiseksi, että olet muistanut kaksoispisteen kaikkialla, minne se kuuluu. Tai jos lähdeluettelossa on paljon useamman kirjoittajan artikkeleita tai teoksia, hakutoiminto voi auttaa varmistamaan, että pilkut ovat paikoillaan. Pilkut nimittäin erottuvat tekstistä paremmin, kun hakutoiminto korostaa ne keltaisella, niin kuin alla oleva kuva havainnollistaa.

Jälleen muistutus: Älä ota mallia tästä kuvasta, vaan tutustu saamaasi ohjeistukseen. Kuva on tarkoitettu ainoastaan havainnollistamaan sitä, miten hakutoiminto voi auttaa, kun välimerkit vilisevät silmissä.

Lähdeluettelon tulisi yleensä olla aakkosjärjestyksessä. Wordissa on onneksi toiminto, joka voi auttaa tässä. Kannattaa kuitenkin huomata, että ä:t ja ö:t saattavat lipsahtaa Wordilta väärään paikkaan. Tarkista siis aakkosjärjestys myös itse, vaikka käyttäisitkin Wordin aakkostustoimintoa apuna.

Lähdeluettelon läpi käyminen ei sinänsä ole vaikeaa – siihen tarvitaan vain tarkkuutta, järjestelmällisyyttä ja vahvoja istumalihaksia. Tutki lähdeluetteloa pala kerrallaan, pidä välillä pieni tauko ja muista palkita itsesi edistymisestä!

Jos kuitenkin alkaa tuntua siltä, ettei lähdeluettelon syynääminen kerta kaikkiaan ole sinun juttusi, tai haluaisit toisen silmäparin varmistamaan, että kaikki on kunnossa, ota minuun yhteyttä ja pyydä tarjousta. Saan lähdeluetteloiden tarkistamisesta outoa tyydytystä. 😉

Kommentoi