Usein kuulee sanottavan, että suomen kielessä sanajärjestys on vapaa. Suomessa ei tosiaan pääosin ole yhtä tiukkoja sanajärjestyssääntöjä kuin joissain muissa kielissä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olisi aivan yhdentekevää, mihin järjestykseen sanat asetetaan. Sanajärjestys voi olla jopa elämän ja kuoleman kysymys:
Pyydä lapset syömään!
on aivan eri asia kuin
Pyydä syömään lapset!
Seuraavaksi esittelen neljä syytä olla tarkkana sanajärjestyksen suhteen.
1) Joissain tapauksissa sanajärjestys vaikuttaa ratkaisevasti merkitykseen
Sellaisten sanojen kuin myös, vain, juuri, jopa ja etenkin kanssa on syytä olla tarkkana.
Minä rakastan vain sinua
lienee melko lailla mukavampi kuulla kuin
Vain minä rakastan sinua.
Nämä tapaukset tuskin tuottavat ongelmia useimmille meistä. Virheitä sattuu lähinnä silloin, kun pitää kirjoittaa nopeasti tai kun sanoja siirrellään paikasta toiseen tekstiä muokatessa.
Eräs tapaus kuitenkin on haastava myös monille suomea äidinkielenään puhuville: Relatiivilauseessa pronomini joka viittaa välittömästi sitä edeltävään substantiiviin. Siksi virke
Koira puri äitiä, joka haukkui vimmatusti
tarkoittaa, että äiti haukkui vimmatusti. Asian voi usein ratkaista muuttamalla sanajärjestystä:
Koira, joka haukkui vimmatusti, puri äitiä.
Jos sanajärjestyksen haluaa pitää ennallaan, saattaa olla mahdollista lisätä sanan koira eteen esimerkiksi sana se osoittamaan, että joka viittaa koiraan:
Se koira puri äitiä, joka haukkui vimmatusti.
2) Harkitsematon sanajärjestys voi hankaloittaa tekstin tulkintaa
Usein joku ilmaus on mahdollista tulkita sekä edellä että jäljessä sanottuun liittyväksi.
Tuoreessa romaanissaan Bill kuvasi hyvin vanhoja miehiä.
Olivatko miehet vanhoja vai kuvasiko kirjailija heitä hyvin? Puhutussa viestinnässä painotus voi paljastaa, kummasta vaihtoehdosta on kysymys. Kirjoitetussa tekstissä saattaa olla parempi muuttaa jotain, jotta asia ei jäisi lukijalle hämäräksi. Jos sana hyvin määrittää kirjailijan työn laatua, sanajärjestyksen muuttaminen riittää:
Tuoreessa romaanissaan Bill kuvasi vanhoja miehiä hyvin.
Jos sen sijaan halutaan sanoa, että miehet olivat hyvin vanhoja, joudutaan turvautumaan toisenlaisiin muutoksiin. Yksi vaihtoehto on vaihtaa sana hyvin johonkin toiseen sanaan, joka ei aiheuta samanlaista väärinymmärryksen riskiä:
Tuoreessa romaanissaan Bill kuvasi erittäin vanhoja miehiä.
3) Sanajärjestys osoittaa, mitä asiaa kirjoittaja haluaa korostaa
Sanajärjestys subjekti – predikaatti – objekti on suomessa pääosin neutraali.
Viivi söi omenan.
Joskus on tarpeen korostaa jotakin lauseen osaa. Puhutussa viestinnässä sanaa voi painottaa äänenkäytön keinoin, kirjoitetussa kielessä se on tehtävä jotenkin muuten. Usein sanaa voi korostaa nostamalla sen lauseen alkuun:
Omenan Viivi söi (mutta päärynän hän sen sijaan jätti syömättä).
Söi Viivi omenan (jos on ollut epäselvyyttä, söikö hän omenan vai ei).
Joskus on luontevampaa sijoittaa korostettava asia lauseen loppuun. Jos halutaan tähdentää, että omenan söi nimenomaan Viivi eikä esimerkiksi Kalle, voidaan sanoa:
Omenan söi Viivi.
4) Sanajärjestys vaikuttaa lukemisen helppouteen ja tekstin sujuvuuteen
Lukeminen on helpompaa, jos jokainen lause ei ala uudella asialla. Siksi kannattaa pääosin aloittaa lauseet tutuilla asioilla ja esitellä uudet asiat vasta lauseen loppupuolella. Tässä on esimerkki tekstistä, jossa jokainen lause alkaa aivan uudella asialla ja joka siksi kuulostaa hyvin oudolta ja on vaikea ymmärtää:
Tämä on Kalle. Vantaalla hän asuu. Viisi vuotta hän on asunut siellä kissansa kanssa. Misu on hänen kissansa nimi.
Paremmin toimisi vaikkapa:
Tämä on Kalle. Hän asuu Vantaalla. Hän on asunut siellä kissansa kanssa viisi vuotta. Hänen kissansa nimi on Misu.
Lauseeseen voi sattua peräkkäin pitkä pätkä sanoja, jotka ovat samassa sijamuodossa mutta eivät kuitenkaan kuulu yhteen. Tällöin lausetta voi olla hankala hahmottaa.
Viranomaiset määräsivät jo toisen laajan ulkonaliikkumiskiellon pahamaineisen rikollisjengin piinaaman kaupungin rauhoittamiseksi.
Sanajärjestystä saattaa olla mahdollista muuttaa:
Pahamaineisen rikollisjengin piinaaman kaupungin rauhoittamiseksi viranomaiset määräsivät jo toisen laajan ulkonaliikkumiskiellon.
Myös pieni muutos lauserakenteeseen selkeyttää lausetta kummasti:
Viranomaiset määräsivät jo toisen laajan ulkonaliikkumiskiellon rauhoittaakseen pahamaineisen rikollisjengin piinaamaa kaupunkia.
Usein on luontevaa sijoittaa kokonaisuuden raskaimmat elementit viimeiseksi. Useimpien mielestä seuraavista esimerkeistä ensimmäinen kuulostaa sujuvammalta kuin jälkimmäinen :
Muista tuoda kaupasta mansikoita, perunoita ja sitä ihanaa tuoretta ruisreikäleipää.
Muista tuoda kaupasta mansikoita, sitä ihanaa tuoretta ruisreikäleipää ja perunoita.
Raskaimman aineksen sijoittaminen lauseen loppupuolelle voi myös parantaa tekstin ymmärrettävyyttä. Esimerkiksi seuraava kokonaisuus on jotenkin hankala:
Pihalla oli nuori nainen, joka otti aurinkoa bikineissä, kuunteli musiikkia langattomista kuulokkeista ja siemaili kerrassaan herkullisen näköistä, jääkylmää drinkkiä, sekä vanha mies.
Jos vanha mies sijoitetaan alkuun, virke on jo parempi:
Pihalla oli vanha mies sekä nuori nainen, joka otti aurinkoa bikineissä, kuunteli musiikkia langattomista kuulokkeista ja siemaili kerrassaan herkullisen näköistä, jääkylmää drinkkiä.
Lukeminen helpottuu ja teksti kuulostaa luontevammalta, jos toisiinsa liittyvät sanat ovat mahdollisimman lähellä toisiaan. Seuraava lause on hieman hankala ymmärtää, eikä se kuulosta kovin luontevalta:
Tämä on oivallinen mahdollisuus meille pitkän ja raskaan talven jälkeen ladata akkuja.
Ilmaisut mahdollisuus ja ladata akkuja liittyvät toisiinsa, joten on paljon parempi sanoa:
Tämä on meille oivallinen mahdollisuus ladata akkuja pitkän ja raskaan talven jälkeen.
Yhteenveto
Vaikka suomen kielessä sanajärjestys ei ole samalla tavalla kiveen hakattu kuin monissa muissa kielissä, kannattaa silti olla tarkkana. Joissain tapauksissa sanajärjestys voi jopa ratkaista lauseen merkityksen, ja usein se vaikuttaa siihen, kuinka luontevalta teksti kuulostaa ja kuinka helposti ymmärrettävää se on.
Omalla kielikorvalla pääsee jo aika pitkälle. Jos tuntuu, että ammattilaisen apu olisi tarpeen, sellaistakin on saatavilla – kielenhuoltopalveluni pureutuu moniin tyyliseikkoihin, muun muassa sanajärjestysasioihin. Ota yhteyttä, jos haluat tietää lisää palveluistani!
Lue lisää siitä, miten kirjoitetaan mahdollisimman selvästi ja ymmärrettävästi
Pilkuttajan selkeän kielen opas on 49-sivuinen tietopaketti, joka auttaa käymään läpi omia tekstejä ja parantamaan niiden laatua. Opas esittelee yleisimmät kompastuskivet ja antaa keinoja niiden kiertämiseen. Oppaan avulla voit analysoida tekstejäsi pala palalta ja vähitellen oppia tekemään sellaisia valintoja, jotka varmistavat viestisi perille menemisen.
Olen poiminut oppaaseen ne asiat, jotka oman kokemukseni mukaan ovat oleellisimmat erityisesti tietotekstiä kirjoittavalle pienyrittäjälle, mutta oppaasta on hyötyä myös muille tietotekstien kirjoittajille.
Opas kertoo muun muassa,
- miten voit vähentää tekstistä turhaa höttöä, joka vie huomiota pois varsinaisesta asiasta
- miten voit valita sellaisia sanoja, jotka välittävät viestisi tehokkaasti
- millaiset rakenteet ovat kirjoittajien tehokkaimpia työkaluja ja miten niitä käytetään oikein.
Oppaan voit ostaa Pilkuttajan verkkokaupasta.