Viime viikolla vinkkasin, minkälaiset puhekielisyydet kannattaisi karsia pois omasta tekstistä. Artikkeli sai suuren suosion – puhekielisyydet tosiaan herättävät monissa kiihkeitä tunteita!
Viimeisenä viiden kohdan listalla oli omistusliite. Nyt kerron hieman tarkemmin sen käytöstä sekä muistutan parista kinkkisestä asiasta.
Mikä on omistusliite?
Omistusliite on pieni osanen, joka lisätään tiettyjen sanojen perään ilmaisemaan omistajaa tai tekijää.
Kissani nimi on Taavi. (Minä omistan kissan.)
Mikä on paras lukemasi kirja? (Sinä olet lukenut kirjan.)
Tarvitaanko sellaisia sanoja kuin minun, sinun ja hänen?
1. ja 2. persoonan pronominit (minun, sinun, meidän, teidän)
Sanoja minun, sinun, meidän ja teidän ei tarvitse käyttää, jos sanassa on omistusliite.
Keittiöni on sisustettu pääosin punaisella, ja olohuoneessani on sininen väriteema. (Ei tarvitse sanoa ”minun keittiöni” ja ”minun olohuoneeni”.)
Lapsemme pitävät kovasti pizzasta. (Ei tarvitse sanoa ”meidän lapsemme”.)
Ne eivät kuitenkaan ole kiellettyjä, vaan niitä voidaan käyttää painottamaan tekstiä.
Tämä on minun keittiöni, ja täällä määrään minä!
Teidän lapsenne saavat kaikin mokomin kulkea rikkinäisissä vaatteissa, mutta meidän lapsemme pukeutuvat aina siististi.
3. persoonan pronominit (hänen, heidän)
Sanojen hänen ja heidän käyttö on usein pakollista.
Tänään näin heidän lapsensa ensimmäisen kerran.
Maija kertoi, mikä on hänen lempiruokansa.
Kuvassa ovat presidentti ja hänen puolisonsa. (Ei ”presidentti ja puolisonsa”, niin kuin iltapäivälehdissä usein sanotaan!)
Niitä ei kuitenkaan käytetä silloin, kun puhutaan jostakin, mikä kuuluu lauseen tekijälle. Se, käytetäänkö sanoja hänen ja heidän vai ei, voi siis ratkaista lauseen merkityksen!
Kauppias pyysi asiakasta lähtemään kotiinsa. (Kauppiaan kotiin. Kauppias on lauseen tekijä, joten sanaa hänen ei tarvita.)
Kauppias pyysi asiakasta lähtemään hänen kotiinsa. (Asiakkaan kotiin.)
Poliisit pysäyttivät miehet tarkistaakseen ajokuntonsa. (Poliisien ajokunnon. Poliisit on lauseen tekijä, joten sanaa heidän ei tarvita.)
Poliisit pysäyttivät miehet tarkistaakseen heidän ajokuntonsa. (Miesten ajokunnon.)
Milloin omistusliitettä ei käytetä?
Omistusliitettä ei käytetä sellaisissa rakenteissa kuin meidän kaikkien ja teidän helsinkiläisten.
Vaniljajäätelö on meidän kaikkien suosikki.
(Ei ”meidän kaikkien suosikkimme”, vaikka sanotaankin ”meidän suosikkimme”).
Minusta teidän helsinkiläisten puhetapa on ärsyttävä.
(Ei ”teidän helsinkiläisten puhetapanne”, vaikka sanotaankin ”teidän puhetapanne”.)
Tapauksia, jolloin omistusliite unohtuu helposti
Omistusliite tarvitaan myös tiettyihin verbimuotoihin.
Tässä on itse tekemäni kääretorttu. (Ei ”minun omatekemä”, niin kuin puhekielessä sanotaan!)
Uskotko onnistuvasi?
Jos puhutte puhelimeen ajaessanne, käyttäkää handsfreetä!
On myös hyvä huomata, että sellaisissa ilmauksissa kuin mielellään, huolissaan ja tahallaan on automaattisesti mukana omistusliite. Puhekielessä sellaisia ilmauksia ei juuri taivutella. Kirjoitetussa kielessä omistusliite pitäisi kuitenkin muistaa muuttaa oikeaan muotoon.
Olen nyt tosi huolissani!
Tulemme mielellämme.
Teitkö sen tahallasi?
Mistä lisää tietoa?
Pilkuttajan blogissa on julkaistu jo paljon pilkunviilausaiheisia artikkeleita, ja niitä on luvassa lisää. Pilkuttajan Facebook-sivuilla muistutan uusista blogipostauksista ja jaan pilkunviilaukseen liittyviä pikavinkkejä.
Oman tekstin itsenäiseen viilaamiseen saa apua Kielitoimiston sanakirjasta ja Kielitoimiston ohjepankista. Pilkuttaja tarjoaa myös ammattilaisapua tekstin viilaukseen, joten jos tuntuu, että sellaiselle voisi olla tarvetta, lue lisää ja ota yhteyttä!
”Uskotko onnistuvasi?” on erikoinen muoto, koska eihän siinä omisteta mitään.
Kiitos kommentista! Omistusliite on kieltämättä vähän harhaanjohtava nimitys, koska esimerkiksi näissä lauseenvastikkeissa sillä ilmaistaan ennemminkin tekijää kuin omistajaa.
Ajokuntoa tarkistavat poliisit – esimerkit ovat niin epäselviä, että oikeassa (asia)tekstissä kannattaa välttää rakennetta, ja kirjoittaa aivan eri tavalla.
”Poliisit pysäyttivät kolme epävarmasti ajanutta autoa, ja tarkastivat kuljettajien ajokunnon.”
Ei tulkintaepäselvyyksiä!
(kuljettajamiesten ajokunnon, jos sukupuoli on todellakin olennainen)
Kiitos jälleen sinulle kommentista! Olen ihan samaa mieltä siitä, että monet ongelmat voi kiertää yksinkertaisesti kirjoittamalla asian eri tavalla. Huomattavasti helpompaa ja mukavampaa sekä itselle että lukijoille!