Päivien viemää – miten ajanilmaukset kuuluisi kirjoittaa?

  • tehnyt
kello ja kalenteri

Elämä nykyään on aika riippuvaista kellosta ja kalenterista. Siksi monilla meistä on usein tarve puhua ja kirjoittaa päivämääristä ja kellonajoista.

Eri kielissä on hyvin erilaiset oikeinkirjoitussäännöt, ja siksi englannin kielestä ei kannata ottaa mallia etenkään tässä asiassa.

Nyt luvassa on muutamia vinkkejä siihen, miten ajanilmaukset kannattaa kirjoittaa, jotta teksti näyttäisi mahdollisimman fiksulta.

Viikonpäivät ja kuukaudet kirjoitetaan suomessa pienellä kirjaimella.

Minulle maanantait ovat aina vaikeita, mutta marraskuussa ne ovat aivan mahdottomia.

Sama pätee juhlapyhiin.

Mitä sinulla on tapana tehdä itsenäisyyspäivänä?
Kumpi on suosikkisi, joulu vai juhannus?

Kuukausien nimiä ei suomessa ole tapana lyhentää.

Viikonpäivät lyhennetään yleensä kahdella kirjaimella. Niiden perään ei tule pistettä.

Tavataanko to kello 17?

Perusasiatekstiin lyhenteet eivät oikein sovi, mutta niitä voi käyttää epävirallisemmassa viestinnässä tai vaikkapa liikkeen ovessa aukioloaikoja ilmaistaessa.

Kun ilmaistaan tiettyä aikaväliä, käytetään ajatusviivaa.

Jos ilmauksen ääripäät koostuvat vain yhdestä sanasta, välilyöntejä ei tule.

Kahvila on auki ma–pe kello 10–18.

Jos ääripäät koostuvat useammista sanoista, ajatusviivan molemmille puolille tulee välilyönti.

Olen joululomalla ma 21.12. – su 27.12.

Suomessa tunnit ja minuutit erotetaan toisistaan pisteellä. Unohda siis englannin mallin mukainen kaksoispiste!

Kello 9.15 postiluukku kolahti.

Kuten yllä oleva esimerkki osoittaa, kellonaikoihin ei yleensä merkitä etunollia.

Kun puhutaan tasatunneista, minuutit merkitään vain silloin, kun halutaan korostaa kellonajan täsmällisyyttä.

Työaikani loppuu kello 18.
Lento lähtee kello 18.00. (Lentäminen on tarkkaa puuhaa – aikatauluista pidetään kiinni minuutilleen.)

Jos kellonaikaa on tarvetta taivuttaa, siihen pätevät samat säännöt kuin numeroiden taivuttamiseen yleensäkin.

En juo kahvia kello 14:n jälkeen (kello neljäntoista jälkeen), jottei minulta menisi yöunet.

Numeroiden taivuttamisesta olen kirjoittanut aiemmin täällä.

Suomessa päiväys merkitään järjestyksessä päivä – kuukausi – vuosi. Päivämäärän jälkeen tulee piste, koska se on järjestysluku. Päivään ja kuukauteen ei yleensä tule etunollia.

Tekstin seassa kuukauden voi kirjoittaa kirjaimilla. Silloin kaikkiin väleihin tulee välilyönti.

1. lokakuuta vietettiin kansainvälistä kahvipäivää.
Talvisota alkoi 30. marraskuuta 1939.

Jos kuukausi ilmoitetaan numeroilla, sen jälkeen tulee piste. Virkkeen lopussa ei kuitenkaan tarvita kahta pistettä. Kun päiväys ilmoitetaan kokonaan numeroilla, siihen ei tule ollenkaan välilyöntejä.

7.7. taisi olla suosittu vihkimispäivä. Me menimme kuitenkin naimisiin 14.7.
16.3.2020 hallitus totesi Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi.

Jos päivä ilmoitetaan ennen kuukautta, siihen ei yleensä tarvitse merkitä taivutuspäätettä. Jos järjestys sen sijaan on päinvastainen, taivutuspääte tarvitaan.

Teen ahkerasti töitä 18. joulukuuta asti.
Teen ahkerasti töitä joulukuun 18:nteen asti (joulukuun kahdeksanteentoista asti).

Numeroiden taivuttamisesta lisää tietoa täällä. Oma nyrkkisääntöni on seuraava: taivutuspäätteiden liittäminen numeroihin on sen verran ikävää puuhaa, että yleensä kannattaa muotoilla lause niin, ettei niitä tarvita.

Virallisissa yhteyksissä vuosiluku tulisi kirjoittaa kokonaan.

Ensimmäinen maailmansota alkoi vuonna 1914.

Epävirallisemmissa yhteyksissä kaksi viimeistä numeroa riittävät. Ensimmäisiä numeroita ei korvata viivalla tai heittomerkillä.

Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden vuonna 95. (Ei siis -95 tai ’95.)

Vuosikymmenet voi merkitä ilman vuosisatoja ja -tuhansia.

Rakastan 70-luvun musiikkia.

Jos tämä artikkeli ei vastannut kaikkiin kysymyksiisi, Kielitoimiston ohjepankki tarjoaa runsaasti lisää tietoa. Sinne vain seikkailemaan!

Halutessasi voit myös palkata ammattipilkunviilaajan varmistamaan, että tekstissäsi on kaikki kunnossa – lue lisää ja ota yhteyttä!

Kommentoi