Pilkunviilaajan periaatteita

Olen aiemmin kirjoittanut tähän blogiin pari postausta siitä, mitä kääntäjän työ on käytännössä (Hei, me käännetään! ja Erään käännöksen anatomia). Tällä kertaa ajattelin kertoa hieman kielenhuoltotyöstä. Pilkuttajan kielenhuoltopalveluun kuuluu sekä oikoluku eli oikeinkirjoitus- ja kielioppivirheiden korjaaminen tekstistä että tekstin selkeyttäminen ja sujuvoittaminen. Nyt kerron, mitkä viisi periaatetta minua ohjaavat, kun käyn läpi asiakkaiden tekstejä.

1) Haluan asiakkaan pääsevän helpolla

Tekstit tulevat minun käsittelyyni yleensä siinä vaiheessa, kun projekti on aivan loppusuoralla. Osalla asiakkaistani riittää edelleen intoa ja energiaa tekstin työstämiseen, mutta osa sanoo suoraan olevansa kurkkuaan myöten täynnä. Asiakkaan elämän helpottamiseksi teen mahdollisimman suuren osan muokkauksista suoraan tekstiin. Parhaassa tapauksessa teksti on minun käsittelyni jäljeltä niin hyvässä kuosissa, ettei asiakkaan tarvitse tehdä sille enää yhtikäs mitään.

2) Teksti on asiakkaan, ei minun

Lopullinen päätösvalta tekstistä on tietysti aina asiakkaalla – minä olen vain apuri. Osa oikeinkirjoitus- ja kielioppisäännöistä on hyvin yksiselitteisiä, mutta tekstien viimeistelyyn liittyy myös paljon makuasioita. Siksi teen muokkaukset Wordin Jäljitä muutokset -toiminnolla. Sen ansiosta kaikista tekemistäni lisäyksistä ja poistoista jää jälki eli mitään peruuttamatonta ei pääse tapahtumaan. Halutessaan asiakas voi käydä tekemäni muokkaukset läpi yksi kerrallaan ja valita, hyväksyykö vai hylkääkö hän ne.

3) Tekstin sisältö ei saa vahingossakaan muuttua

Jos jokin kohta tekstissä on minulle epäselvä, en tee muutosta suoraan tekstiin vaan jätän siitä kommentin. Erityisen tarkkana olen silloin, kun teksti käsittelee minulle vieraampaa aihepiiriä. Joissain tapauksissa pystyn tarjoamaan kommentissa korjausehdotuksia. Toisissa tapauksissa saatan esimerkiksi esittää tarkentavan kysymyksen, joka toivottavasti auttaa asiakasta hiomaan kohtaa täsmällisemmäksi.

4) Tekstin on oltava hyvää suomea

Tähän sisältyy ensinnäkin se, että oikeinkirjoitus- ja kielioppiasiat ovat kohdillaan. Ylimmät auktoriteettini ovat Kielitoimiston sanakirja ja Kielitoimiston ohjepankki. Kielenhuoltopalvelun jäljiltä tekstin on kuitenkin myös kuulostettava mahdollisimman sujuvalta ja luontevalta ja oltava helposti ymmärrettävää. Siksi tarvittaessa esimerkiksi pätkin pitkiä virkkeitä, karsin turhaa toistoa ja vaihdan kapulakielisiä rakenteita selväsanaisempiin. Jotkin tämäntyyppiset muokkaukset syntyvät aika helposti ja automaattisesti, mutta välillä saatan pohtia pitkäänkin, miten jokin asia olisi parasta sanoa.

5) Tekstin tarkoitus ja kohderyhmä on otettava huomioon

Saan käsiteltäväkseni varsin erityyppisiä tekstejä. Kaikkia ole tietenkään järkeä ajaa samanlaisen mankelin läpi – tekstin tarkoitus ja kohderyhmä vaikuttavat tyylillisiin valintoihin paljon. Esimerkiksi erilaisissa ohjeistuksissa selkeys on yleensä tärkein tavoite, joten ne saavat tarvittaessa kuulostaa vähän töksähtelevältäkin. Toisaalta väitöskirjassa on sallittava pidempiä virkkeitä ja monimutkaisempia rakenteita. Samoin ”maallikoille” tarkoitetuissa teksteissä saatan ehdottaa vaikeiden sanojen muuttamista kansantajuisempiin, mutta tieteellisissä artikkeleissa kynnykseni puuttua sanavalintoihin on huomattavasti korkeampi.

Haluatko apuani?

Autan mielelläni sekä pitkien että lyhyiden asiatekstien työstämisessä. Jos kaipaat apuani tekstisi viimeistelyyn, lue lisää palveluistani ja ota yhteyttä!