Niin kutsutut käännöskukkaset jaksavat ihastuttaa ja vihastuttaa. Välillä niille voi nauraa, mutta joskus virheet saavat lukijan verenpaineen kohoamaan. Toisaalta joskus kyseessä saattaakin olla oikean virheen sijasta ammattikääntäjän harkittu ratkaisu. Mikä voi saada kääntäjän kääntämään jonkin kohdan aivan eri lailla kuin alkutekstissä?
Tällä kertaa kerron, millaista oikeastaan on olla ammattipilkunviilaaja. Ensin avaan hieman sitä, mitä kaikkea työhöni kuuluu. Sen jälkeen kerron hiukan työni plussista ja miinuksista.
Jos olet joskus yrittänyt lukea vieraskielistä tekstiä tai kääntää tekstiä yhdestä kielestä toiseen, olet kenties turvautunut Google Translateen tai yrittänyt selvittää sanojen merkityksiä googlettamalla. Se ei kuitenkaan aina johda parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Siksi kannattaa opetella käyttämään sanakirjaa. Nyt luvassa on muutama vinkki sanakirjan käyttämiseen.
Moni meistä on oppinut jo ala-asteella, että to learn tarkoittaa oppia ja to find tarkoittaa löytää. Näillä sanoilla on kuitenkin muitakin merkityksiä, joita ilmaistaan suomen kielessä aivan eri sanoilla. Etenkin käännösteksteissä näkee ajoittain hieman epäluontevia verbivalintoja, kun sanat on suomennettu koulussa opitun mallin mukaan sen enempää miettimättä. Tässä artikkelissa tarkastelen neljää englannin verbiä, joita käytetään paljon erityisesti tieteellisissä teksteissä, ja annan vinkkejä siitä, miten ne on parasta kääntää suomeksi.
Millaisissa tapauksissa käännöksen tilaaja suorastaan pyytää muuttamaan tekstin sisältöä? Entä saattaako ruotsista suomeen kääntäessään joutua tekemään mittayksikkömuunnoksia? Tässä blogipostauksessa kerron kääntäjän työstä tapausesimerkin kautta.
Kääntäminen on mielenkiintoista työtä – siinä saa käyttää luovuuttaan ja ongelmanratkaisukykyjään. Tänään luvassa on pieni kurkistus siihen, mitä kaikkea kääntäjä välillä päätyy tekemään ja miksi.
Kääntäminen ei ole ihan niin helppoa kuin saattaisi kuvitella. Miksi ei? Tänään kerron kolme syytä.
