Posti halusi hankkiutua eroon jäykästä kapulakielestä ja muuttua helpommin lähestyttäväksi. Mitkä kaksi väärää käsitystä saattaisivat saada ajattelemaan, että puhekieli on ainoa tapa saavuttaa nämä tavoitteet? Entä miksi kirjakieli saattaisi sittenkin olla parempi vaihtoehto?
Onko ”alkaa tekemään” todella äärimmäinen esimerkki kielemme rappiossa? Pilkuttajan blogi esittelee lyhyesti tapauksen historiaa.
Pitäisikö yrittää puhua mahdollisimman kirjakielisesti? Yleensä ei. Puhuttu kieli ja kirjakieli ovat kaksi eri työkalua kahteen eri tilanteeseen. Nyt kerron, miten puhuttu viestintä eroaa kirjoitetusta ja miten nämä erot vaikuttavat siihen, miten kieltä kannattaa käyttää.
Moni tuntuu ajattelevan, että suomen kirjakieli on sitä aitoa, oikeaa ja hyvää suomea ja puhekieli rappeutunut versio tästä upeasta kielestä. Katsaus suomen kirjakielen historiaan auttaa ymmärtämään, miksi asia on oikeastaan juuri päinvastoin ja mistä käsitys kirjakielen paremmuudesta on saanut alkunsa.
