Oman tekstin oikolukeminen on yllättävän vaikeaa. Ilmiselvätkin virheet jäävät helposti huomaamatta, kun aivot täydentävät aukkopaikat ja korjaavat virheet automaattisesti. Onneksi on olemassa konsteja, jotka auttavat ainakin jonkin verran.
Joskus ihmiset haluavat niin kovasti kirjoittaa oikein, että he tulevatkin sen vuoksi kirjoittaneeksi väärin. Tätä ilmiötä kutsutaan hyperkorrektiudeksi. Tässä postauksessa kerron lyhyesti hyperkorrektiuden historiasta ja esittelen muutamia muita vaaran paikkoja.
Onko kielenhuolto turhaa, jos kirjoittaja osaa itsekin suomen kielen säännöt riittävän hyvin? Ei ollenkaan. Itse asiassa omatkin tekstini käyvät välillä kielenhuollossa. Nyt kerron, miksi tärkeän tekstin lähettäminen kielenhuoltoon kannattaa.
Olen huomannut, että usein kaikkein eniten apua asiakkaille on sellaisista muutoksista, jotka parantavat tekstin selkeyttä ja luettavuutta. Nyt kerron, miksi selkeys on niin tärkeää ja toisaalta miksi ei aina ole niin helppoa kirjoittaa selkeää ja helppolukuista tekstiä.
Haluatko, että lukija tunnistaa tekstin sinun kirjoittamaksesi jo heti ensimmäisistä sanoista tai lauseista? Erityisesti yritykselle omasta tunnistettavasta kirjoitustyylistä on monia etuja, joita ei kannata jättää hyödyntämättä. Lue, kuinka voit hioa itsellesi tunnistettavan ja sopivan kirjoitustyylin, joka erottaa sinut muista.
Lauseenvastikkeet ovat parhaimmillaan erinomainen keino tehdä tekstistä hieman tyylikkäämpää – ja pahimmillaan mainio tapa tehdä tekstistä sellaista sotkua, josta ei Erkkikään ota selvää. Tässä artikkelissa pureudun erääseen lauseenvastikkeisiin liittyvään ongelmaan, nimittäin tekijän ilmaisemiseen lauseenvastikkeessa.
Tekstin työstäminen on yleensä ennen kaikkea sisällön ja kieliasun pohtimista. Välillä päänvaivaa aiheuttavat kuitenkin myös tekstin muotoiluun ja asetteluun liittyvät asiat. Siksi haluan tällä kertaa antaa muutamia Wordin käyttöön liittyviä vinkkejä, joiden ansiosta saattaa olla hieman helpompaa saada tekstistä nätimmän näköistä.
Perfektin käyttäminen vaikuttaa yleistyneen suomen kielessä sellaisissakin asiayhteyksissä, joissa yleensä on tavattu käyttää imperfektiä. Perfekti ei kuitenkaan ole täysin neutraali vaihtoehto, vaan usein siihen sisältyy jonkinlaisia lisämerkityksiä. Tässä artikkelissa kerron, mihin tilanteisiin perfekti sopii ja mihin ei.
Tulisiko tieteellisessä tekstissä käyttää minä-muotoa vai passiivia? No, ainakin minulla on asiasta selvä mielipide: minä-muoto on useimmiten parempi vaihtoehto. Tässä artikkelissa perustelen näkemykseni.
Jos olet joskus yrittänyt lukea vieraskielistä tekstiä tai kääntää tekstiä yhdestä kielestä toiseen, olet kenties turvautunut Google Translateen tai yrittänyt selvittää sanojen merkityksiä googlettamalla. Se ei kuitenkaan aina johda parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Siksi kannattaa opetella käyttämään sanakirjaa. Nyt luvassa on muutama vinkki sanakirjan käyttämiseen.
