Lauseenvastikkeita on valitettavan helppo käyttää väärin. Esimerkiksi niin sanotun tehden-rakenteen harkitsematon käyttö voi jopa johtaa outoihin väärinymmärryksiin. Nyt kerron, mikä on tehden-rakenteen oikeaoppinen käyttötarkoitus. Sen jälkeen listaan kolme tilannetta, joissa tätä rakennetta ei kannata käyttää.
Viime kerralla kerroin, millaisia teknisiä yksityiskohtia on hyvä ottaa huomioon erityisesti gradunteon alkupuolella. Tämänpäiväinen artikkeli keskittyy kielellisiin valintoihin. Nämäkin vinkit pohjautuvat havaintoihin, joita olen tehnyt työssäni.
Gradu on melkoinen urakka, mutta siitä on mahdollista selvitä kunnialla! Tänään annan viisi vinkkiä, jotka liittyvät teknisiin yksityiskohtiin ja joista on hyötyä etenkin urakan alkutaipaleella. Vinkit perustuvat hyvin pitkälti niihin havaintoihin, joita olen tehnyt työssäni.
Moni saattaa ajatella, että hyvän tekstin kirjoittaminen vaatii monimutkaisten rakenteiden osaamista. Yllättävän usein ratkaisu on kuitenkin yksinkertaistaminen.
Tänään kerron, miksi lauseenvastikkeiden harkitsematon viljeleminen voi tehdä tekstistä hankalasti ymmärrettävää.
Miksi mielestäni kaikkien tulisi hallita ainakin oikeinkirjoituksen ja kieliopin perusteet? Miksi joissain tilanteissa saattaa olla syytä viilata pilkkua vähän kovemmallakin kädellä? Entä mitä yhtäläisyyksiä on oikeinkirjoitus- ja kielioppisäännöissä ja käyttäytymisetiketissä?
Kirjoittaminen ei välttämättä ole helppoa niillekään, jotka tekevät sitä työkseen. Viestinnän ammattilainen Tuija Metsäaho kertoo, mikä auttaa häntä tuottamaan tekstiä silloinkin, kun se tuntuu takkuiselta.