Lauseenvastikkeet ovat parhaimmillaan erinomainen keino tehdä tekstistä hieman tyylikkäämpää – ja pahimmillaan mainio tapa tehdä tekstistä sellaista sotkua, josta ei Erkkikään ota selvää. Tässä artikkelissa pureudun erääseen lauseenvastikkeisiin liittyvään ongelmaan, nimittäin tekijän ilmaisemiseen lauseenvastikkeessa.
Miksi sana liittyen on niin suosittu? Miksi sen käyttäminen voi aiheuttaa ongelmia? Miten sen voi korvata selkeämmillä rakenteilla?
Tässä ja seuraavassa blogikirjoituksessa perehdymme tapoihin tehdä tekstistä konkreettisempaa. Tällä kertaa annan muutaman vinkin siitä, millaisia rakenteita kannattaa suosia ja millaisia puolestaan välttää, jotta lukijan olisi helppo ymmärtää tekstiä ja hän saisi siitä haluamansa ja tarvitsemansa tiedot.
Miksi niin usein näkee monimutkaista, kapulakielistä tekstiä? Minkä takia useimmiten kannattaisi yrittää yksinkertaistaa? Ja millä käytännön keinoilla omaa tekstiä voi muokata selkeämmäksi ja helpommin ymmärrettäväksi? Tänään Pilkuttajan blogi vastaa kaikkiin näihin kysymyksiin.
Lauseenvastikkeita on valitettavan helppo käyttää väärin. Esimerkiksi niin sanotun tehden-rakenteen harkitsematon käyttö voi jopa johtaa outoihin väärinymmärryksiin. Nyt kerron, mikä on tehden-rakenteen oikeaoppinen käyttötarkoitus. Sen jälkeen listaan kolme tilannetta, joissa tätä rakennetta ei kannata käyttää.
Moni saattaa ajatella, että hyvän tekstin kirjoittaminen vaatii monimutkaisten rakenteiden osaamista. Yllättävän usein ratkaisu on kuitenkin yksinkertaistaminen.
Tänään kerron, miksi lauseenvastikkeiden harkitsematon viljeleminen voi tehdä tekstistä hankalasti ymmärrettävää.
