Mitä ammattipilkunviilaajan työpäiviin kuuluu? Aloitin työurani kääntäjänä, ja teen edelleen myös käännöstöitä. Kielenhuollon kysyntä on kuitenkin kasvanut koko ajan, ja vuonna 2025 käytin peräti 75 prosenttia työajastani kielenhuoltotöihin. Siksi kerron nyt lyhyesti, mitä kielenhuolto käytännössä tarkoittaa. Minulle tulee kielenhuoltoon erityisesti virallisehkoja asiatekstejä. Viihdyn hyvin akateemisessa… Lue lisää »Miten sitä pilkkua oikein viilataan?
Suomen kielessä on tunnetusti suuri määrä erilaisia taivutusmuotoja. Joskus kirjoittajia mietityttää taivutusmuodon valitsemisen lisäksi se, miten taivutuspääte oikein pitäisi lisätä sanaan, numeroon tai lyhenteeseen – tuleeko taivutuspäätteen eteen kaksoispiste, heittomerkki vai ei mitään välimerkkiä? Tästä artikkelista se selviää.
Moni ei arvaakaan, miten perusteellinen prosessi kielenhuolto on. Prosessin voisi jakaa karkeasti kahteen osaan. Ensinnäkin haluan auttaa asiakasta varmistamaan, että teksti on kieliopillisesti korrektia ja näyttää pintapuolisesti hyvältä. Toisekseen haluan auttaa häntä ilmaisemaan asiansa parhaalla mahdollisella tavalla. Tässä postauksessa avaan hieman sitä, mitä kaikkea tämä tarkoittaa.
Onko kielenhuolto turhaa, jos kirjoittaja osaa itsekin suomen kielen säännöt riittävän hyvin? Ei ollenkaan. Itse asiassa omatkin tekstini käyvät välillä kielenhuollossa. Nyt kerron, miksi tärkeän tekstin lähettäminen kielenhuoltoon kannattaa.
Tässä postauksessa esittelen kuusi muotisanaa, joiden käyttöä olisi hyvä välttää tai ainakin vähentää, jos haluaa kirjoittaa mahdollisimman tehokasta tekstiä.
Monille graduntekijöille lähdeluettelo tuottaa harmaita hiuksia, etenkin jos se on kovin pitkä.
En voi antaa yksityiskohtaisia ohjeita lähdeluettelon muotoiluun, koska tavoissa on suuria eroja. Tässä postauksessa annan kuitenkin vinkkejä, joiden avulla lähdeluettelon voi käydä läpi mahdollisimman perusteellisesti riippumatta siitä, miten se on tarkoitus muotoilla.
Lauseenvastikkeet ovat parhaimmillaan erinomainen keino tehdä tekstistä hieman tyylikkäämpää – ja pahimmillaan mainio tapa tehdä tekstistä sellaista sotkua, josta ei Erkkikään ota selvää. Tässä artikkelissa pureudun erääseen lauseenvastikkeisiin liittyvään ongelmaan, nimittäin tekijän ilmaisemiseen lauseenvastikkeessa.
Tällä kertaa kerron, millaista oikeastaan on olla ammattipilkunviilaaja. Ensin avaan hieman sitä, mitä kaikkea työhöni kuuluu. Sen jälkeen kerron hiukan työni plussista ja miinuksista.
Perfektin käyttäminen vaikuttaa yleistyneen suomen kielessä sellaisissakin asiayhteyksissä, joissa yleensä on tavattu käyttää imperfektiä. Perfekti ei kuitenkaan ole täysin neutraali vaihtoehto, vaan usein siihen sisältyy jonkinlaisia lisämerkityksiä. Tässä artikkelissa kerron, mihin tilanteisiin perfekti sopii ja mihin ei.
Ja on yksi suomen yleisimmistä sanoista, sekä jo selvästi harvinaisempi. Sekä vaikuttaa kuitenkin yleistyneen viime vuosina. Kenties sen käyttämistä pidetään helppona keinona saada tekstiin vähän vaihtelua. Tässä artikkelissa kerron lyhyesti, mitä eroa sanoilla ja ja sekä on ja miksi sanaa sekä ei tulisi käyttää ainoastaan vaihtelun vuoksi. Lisäksi muistutan muutamasta sekä että -rakenteeseen liittyvästä sudenkuopasta.
