Joskus kirjakieleen putkahtaa monikkoja sinnekin, missä yksikkö olisi oikea valinta. Itse veikkaan yhdeksi syyksi hyperkorrektiutta eli liiallisuuksiin mennyttä oikeakielisyyden tavoittelua. Tämän blogin edellinen postaus listasi muutamia tapauksia, joissa huolellisen kirjoittajan olisi hyvä vastustaa kiusausta käyttää monikkoa. Nyt luvassa on vielä pari tapausta lisää.
On yllättävän yleistä, että verbistä käytetään monikkomuotoa, vaikka oikea valinta olisikin yksikkö. Tässä artikkelissa esittelen muutaman tapauksen.
Minkä hyvänsä sanan toistuminen tekstissä tiuhaan voi herättää ärsytystä. Sanassa ”henkilö” on myös se ongelma, että se voi tuntua jäykältä ja paperinmakuiselta. Tässä artikkelissa kerron, miten sen voi korvata muilla vaihtoehdoilla tekstin sujuvoittamiseksi.
Moni meistä on oppinut jo ala-asteella, että to learn tarkoittaa oppia ja to find tarkoittaa löytää. Näillä sanoilla on kuitenkin muitakin merkityksiä, joita ilmaistaan suomen kielessä aivan eri sanoilla. Etenkin käännösteksteissä näkee ajoittain hieman epäluontevia verbivalintoja, kun sanat on suomennettu koulussa opitun mallin mukaan sen enempää miettimättä. Tässä artikkelissa tarkastelen neljää englannin verbiä, joita käytetään paljon erityisesti tieteellisissä teksteissä, ja annan vinkkejä siitä, miten ne on parasta kääntää suomeksi.
Sä-passiivi herättää usein kielteisiä tunteita. Miksi? Ja miten sen voi korvata?
Miksi sana liittyen on niin suosittu? Miksi sen käyttäminen voi aiheuttaa ongelmia? Miten sen voi korvata selkeämmillä rakenteilla?
Pitäisikö luvut kirjoittaa sanoina vai numeroina? Mitä eroa on suomen ja englannin kielen tavoissa kirjoittaa numeroita? Kannattaako kirjoittaa ”prosentti” vai käyttää prosenttimerkkiä?
Pilkuttajan kielenhuoltopalveluun kuuluu oikoluku eli oikeinkirjoitus- ja kielioppivirheiden korjaaminen tekstistä että tekstin selkeyttäminen ja sujuvoittaminen. Nyt kerron, mitkä viisi periaatetta minua ohjaavat, kun käyn läpi asiakkaiden tekstejä.
Moni yrittäjä viestii asiakkaidensa kanssa kirjallisesti ainakin silloin tällöin – jos ei muuten, niin ainakin yrityksen nettisivujen kautta. Kun yrittäjät ovat innostuneet laatimaan e-kirjoja ja verkkokursseja, myös yhä useampien yritysten palveluihin sisältyy kirjoitettua viestintää. Miksi yrittäjän kannattaisi kiinnittää huomiota oikeinkirjoitukseen sekä selkeyteen ja sujuvuuteen?
Mihin kaikkiin tarkoituksiin ajatusviivaa voi suomessa käyttää?
