Milloin lyhenteen loppuun tulee piste, milloin taas ei? Milloin käytetään isoja kirjaimia, milloin pieniä? Miten lyhenteitä taivutetaan? Tämä artikkeli tarjoaa katsauksen niihin teknisiin yksityiskohtiin, joita lyhenteisiin liittyy.
Mitä hyötyä lyhenteistä voi olla? Milloin niitä kannattaa käyttää? Entä millaisia ongelmia niihin voi liittyä? Onko joitain tilanteita, joissa niitä ei ole hyvä käyttää? Kaikkiin näihin kysymyksiin vastataan tässä artikkelissa.
Suomen kirjakieli ja puhekieli eroavat toisistaan aika paljon. Rennommat tekstit voi kirjoittaa puhekielisemmin, mutta joissain tilanteissa kirjakielisyys on tärkeää. Tänään luettelen viisi kohtaa, joissa kannattaa olla tarkkana, jos haluaa kirjoittaa huolitellusti.
Tällä kertaa Pilkuttajan blogissa viilataan pilkkua ihan kirjaimellisesti! Esittelen kaksi tapausta, joissa pilkku on tarpeen myös lauseen sisällä, ja kaksi tapausta, joissa sitä ei tulisi käyttää.
Mihin lähdeviitteitä oikeastaan tarvitaan? Miten lähdeviitteitä käytetään? Millainen on hyvä lähdeviite?
Huomaatko otsikossa jotain vikaa? Niin kutsuttuihin relatiivilauseisiin liittyy monia sudenkuoppia. Tämän artikkelin luettuasi osaat toivottavasti väistää ainakin osan ansoista.
Eri kielten oikeinkirjoitussäännöt eroavat toisistaan yllättävän paljon. Jos lukee paljon englanninkielistä aineistoa, saattaa siksi omaksua sellaisia käytäntöjä, jotka eivät olekaan suomen kielen sääntöjen mukaisia. Nyt kerron, missä neljässä asiassa ei kannata ottaa mallia englannista.
Nyt viilataan pilkkua ihan kirjaimellisesti! Jos pilkut ovat suurin piirtein paikoillaan, tekstiä on helpompi lukea ja ymmärtää. Tässä artikkelissa kerron, miten pilkkuja käytetään erottamaan lauseita toisistaan.
Moni on tottunut ajattelemaan, että kielen säännöt ovat hyvin yksiselitteiset: jokin muoto on joko oikein tai väärin. Tekisihän se toki elämästä kummasti helpompaa! Aika usein kuitenkin on varaa valita. Tänään esittelen muutamia tapauksia, jolloin kirjoittaja pääsee valitsemaan useammasta vaihtoehdosta.
Lauseenvastikkeita on valitettavan helppo käyttää väärin. Esimerkiksi niin sanotun tehden-rakenteen harkitsematon käyttö voi jopa johtaa outoihin väärinymmärryksiin. Nyt kerron, mikä on tehden-rakenteen oikeaoppinen käyttötarkoitus. Sen jälkeen listaan kolme tilannetta, joissa tätä rakennetta ei kannata käyttää.