Tulisiko tieteellisessä tekstissä käyttää minä-muotoa vai passiivia? No, ainakin minulla on asiasta selvä mielipide: minä-muoto on useimmiten parempi vaihtoehto. Tässä artikkelissa perustelen näkemykseni.
Minkä hyvänsä sanan toistuminen tekstissä tiuhaan voi herättää ärsytystä. Sanassa ”henkilö” on myös se ongelma, että se voi tuntua jäykältä ja paperinmakuiselta. Tässä artikkelissa kerron, miten sen voi korvata muilla vaihtoehdoilla tekstin sujuvoittamiseksi.
Moni meistä on oppinut jo ala-asteella, että to learn tarkoittaa oppia ja to find tarkoittaa löytää. Näillä sanoilla on kuitenkin muitakin merkityksiä, joita ilmaistaan suomen kielessä aivan eri sanoilla. Etenkin käännösteksteissä näkee ajoittain hieman epäluontevia verbivalintoja, kun sanat on suomennettu koulussa opitun mallin mukaan sen enempää miettimättä. Tässä artikkelissa tarkastelen neljää englannin verbiä, joita käytetään paljon erityisesti tieteellisissä teksteissä, ja annan vinkkejä siitä, miten ne on parasta kääntää suomeksi.
Miksi sana liittyen on niin suosittu? Miksi sen käyttäminen voi aiheuttaa ongelmia? Miten sen voi korvata selkeämmillä rakenteilla?
Joskus rakenteiden viilaaminen ei riitä tekstin selkiyttämiseen vaan on myös täsmennettävä tekstin sisältöä. Nyt annan muutamia vinkkejä siitä, miten voit auttaa lukijaasi saamaan tekstistäsi irti mahdollisimman paljon.
Tässä ja seuraavassa blogikirjoituksessa perehdymme tapoihin tehdä tekstistä konkreettisempaa. Tällä kertaa annan muutaman vinkin siitä, millaisia rakenteita kannattaa suosia ja millaisia puolestaan välttää, jotta lukijan olisi helppo ymmärtää tekstiä ja hän saisi siitä haluamansa ja tarvitsemansa tiedot.
Moni yrittäjä viestii asiakkaidensa kanssa kirjallisesti ainakin silloin tällöin – jos ei muuten, niin ainakin yrityksen nettisivujen kautta. Kun yrittäjät ovat innostuneet laatimaan e-kirjoja ja verkkokursseja, myös yhä useampien yritysten palveluihin sisältyy kirjoitettua viestintää. Miksi yrittäjän kannattaisi kiinnittää huomiota oikeinkirjoitukseen sekä selkeyteen ja sujuvuuteen?
Luetelmat tekevät tekstistä helposti silmäiltävää sekä nopeuttavat lukemista ja helpottavat ymmärtämistä. Tänään perehdymme siihen, milloin luetelmia kannattaa käyttää ja milloin taas ei ja mitä niitä käyttäessä kannattaa ottaa huomioon.
Omalle tekstilleen tulee helposti sokeaksi. Esimerkiksi samaa sanaa tai sen ”lähisukulaisia” saattaa aivan huomaamattaan käyttää niin usein, että se alkaa häiritä lukijaa. Tänään kerron ensin, miksi toisto ei aina ole ongelma. Sitten selitän, miksi siihen kuitenkin usein on hyvä puuttua ja miten sen voi tehdä.
Tällä kertaa tässä blogissa ei viilata pilkkua vaan puhutaan pisteistä. Pisteet eivät maksa mitään, mutta ne tekevät tekstistä kummasti mukavampaa lukea! Tässä artikkelissa kerron, miksi ylipitkiä virkkeitä kannattaa välttää ja miten virkkeitä pätkitään.