Jos olet joskus yrittänyt lukea vieraskielistä tekstiä tai kääntää tekstiä yhdestä kielestä toiseen, olet kenties turvautunut Google Translateen tai yrittänyt selvittää sanojen merkityksiä googlettamalla. Se ei kuitenkaan aina johda parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Siksi kannattaa opetella käyttämään sanakirjaa. Nyt luvassa on muutama vinkki sanakirjan käyttämiseen.
Minkä hyvänsä sanan toistuminen tekstissä tiuhaan voi herättää ärsytystä. Sanassa ”henkilö” on myös se ongelma, että se voi tuntua jäykältä ja paperinmakuiselta. Tässä artikkelissa kerron, miten sen voi korvata muilla vaihtoehdoilla tekstin sujuvoittamiseksi.
Moni meistä on oppinut jo ala-asteella, että to learn tarkoittaa oppia ja to find tarkoittaa löytää. Näillä sanoilla on kuitenkin muitakin merkityksiä, joita ilmaistaan suomen kielessä aivan eri sanoilla. Etenkin käännösteksteissä näkee ajoittain hieman epäluontevia verbivalintoja, kun sanat on suomennettu koulussa opitun mallin mukaan sen enempää miettimättä. Tässä artikkelissa tarkastelen neljää englannin verbiä, joita käytetään paljon erityisesti tieteellisissä teksteissä, ja annan vinkkejä siitä, miten ne on parasta kääntää suomeksi.
Sä-passiivi herättää usein kielteisiä tunteita. Miksi? Ja miten sen voi korvata?
Miksi sana liittyen on niin suosittu? Miksi sen käyttäminen voi aiheuttaa ongelmia? Miten sen voi korvata selkeämmillä rakenteilla?
Mihin kaikkiin tarkoituksiin ajatusviivaa voi suomessa käyttää?
Puolipiste tuottaa niin paljon ongelmia, että jotkut jopa suosittelevat välttämään sitä kokonaan. Niin pitkälle ei ehkä kuitenkaan tarvitse mennä. Missä sitten on puolipisteen paikka?
Kaarle Kustaa vai Carl Gustaf? Upsala vai Uppsala? Suomenkielisissä teksteissä näkee paljon suomalaisia väännöksiä vieraskielisistä paikan- ja henkilönnimistä. Miksi on näin, ja suositellaanko nykyään käyttämään suomalaistettuja vai alkukielisiä muotoja?
Milloin lyhenteen loppuun tulee piste, milloin taas ei? Milloin käytetään isoja kirjaimia, milloin pieniä? Miten lyhenteitä taivutetaan? Tämä artikkeli tarjoaa katsauksen niihin teknisiin yksityiskohtiin, joita lyhenteisiin liittyy.
Suomen kirjakieli ja puhekieli eroavat toisistaan aika paljon. Rennommat tekstit voi kirjoittaa puhekielisemmin, mutta joissain tilanteissa kirjakielisyys on tärkeää. Tänään luettelen viisi kohtaa, joissa kannattaa olla tarkkana, jos haluaa kirjoittaa huolitellusti.