Ajatuksissa ajatusviiva, osa 2
Mihin kaikkiin tarkoituksiin ajatusviivaa voi suomessa käyttää?
Mihin kaikkiin tarkoituksiin ajatusviivaa voi suomessa käyttää?
Puolipiste tuottaa niin paljon ongelmia, että jotkut jopa suosittelevat välttämään sitä kokonaan. Niin pitkälle ei ehkä kuitenkaan tarvitse mennä. Missä sitten on puolipisteen paikka?
Kaarle Kustaa vai Carl Gustaf? Upsala vai Uppsala? Suomenkielisissä teksteissä näkee paljon suomalaisia väännöksiä vieraskielisistä paikan- ja henkilönnimistä. Miksi on näin, ja suositellaanko nykyään käyttämään suomalaistettuja vai alkukielisiä muotoja?
Milloin lyhenteen loppuun tulee piste, milloin taas ei? Milloin käytetään isoja kirjaimia, milloin pieniä? Miten lyhenteitä taivutetaan? Tämä artikkeli tarjoaa katsauksen niihin teknisiin yksityiskohtiin, joita lyhenteisiin liittyy.
Suomen kirjakieli ja puhekieli eroavat toisistaan aika paljon. Rennommat tekstit voi kirjoittaa puhekielisemmin, mutta joissain tilanteissa kirjakielisyys on tärkeää. Tänään luettelen viisi kohtaa, joissa kannattaa olla tarkkana, jos haluaa kirjoittaa huolitellusti.
Miksi kielen ääntäminen oikein muuttuu? Millaisia muutoksia ääntämisessä tapahtuu? Entä miten ääntämisessä tapahtuneet muutokset selittävät sitä, miksi tietyt suomen kielen sanat taipuvat oudosti? Pilkuttajan blogin kesäsarjan viimeinen osa vastaa näihin kysymyksiin.
Pilkuttajan blogin kesäsarja käsittelee suomen kielen historiaa. Tällä kertaa vuorossa on se, miten suomen kielioppi on vuosisatojen ja -tuhansien aikana muuttunut.
Miksi sanasto muuttuu ja miten se tapahtuu? Mitä vanhat lainasanat kertovat suomen puhujien historiasta? Millä tavalla 1800-luku oli poikkeuksellista aikaa suomen sanaston kehittymisen kannalta? Kaikkiin näihin kysymyksen saat vastauksen tässä artikkelissa.
Eri kielten oikeinkirjoitussäännöt eroavat toisistaan yllättävän paljon. Jos lukee paljon englanninkielistä aineistoa, saattaa siksi omaksua sellaisia käytäntöjä, jotka eivät olekaan suomen kielen sääntöjen mukaisia. Nyt kerron, missä neljässä asiassa ei kannata ottaa mallia englannista.
Usein sanotaan, että suomea kirjoitetaan niin kuin sitä lausutaan. Monilta osin se pitää paikkansa, etenkin, jos verrataan vaikkapa englantiin. Muutamia erojakin kuitenkin on. Niihin kannattaa kiinnittää huomiota, jotta oma teksti näyttäisi mahdollisimman viimeistellyltä.