Jos olet joskus yrittänyt lukea vieraskielistä tekstiä tai kääntää tekstiä yhdestä kielestä toiseen, olet kenties turvautunut Google Translateen tai yrittänyt selvittää sanojen merkityksiä googlettamalla. Se ei kuitenkaan aina johda parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Siksi kannattaa opetella käyttämään sanakirjaa. Nyt luvassa on muutama vinkki sanakirjan käyttämiseen.
Joskus rakenteiden viilaaminen ei riitä tekstin selkiyttämiseen vaan on myös täsmennettävä tekstin sisältöä. Nyt annan muutamia vinkkejä siitä, miten voit auttaa lukijaasi saamaan tekstistäsi irti mahdollisimman paljon.
Tässä ja seuraavassa blogikirjoituksessa perehdymme tapoihin tehdä tekstistä konkreettisempaa. Tällä kertaa annan muutaman vinkin siitä, millaisia rakenteita kannattaa suosia ja millaisia puolestaan välttää, jotta lukijan olisi helppo ymmärtää tekstiä ja hän saisi siitä haluamansa ja tarvitsemansa tiedot.
Moni yrittäjä viestii asiakkaidensa kanssa kirjallisesti ainakin silloin tällöin – jos ei muuten, niin ainakin yrityksen nettisivujen kautta. Kun yrittäjät ovat innostuneet laatimaan e-kirjoja ja verkkokursseja, myös yhä useampien yritysten palveluihin sisältyy kirjoitettua viestintää. Miksi yrittäjän kannattaisi kiinnittää huomiota oikeinkirjoitukseen sekä selkeyteen ja sujuvuuteen?
Yleensä tässä blogissa viilataan pilkkua huolella ja hartaasti. Nyt luvassa on kuitenkin muutama lohdutuksen sana niille, joiden mielestä oikeinkirjoitus- ja kielioppisääntöjen viidakko tuntuu toisinaan uuvuttavalta tai suorastaan pelottavalta.
Lauseenvastikkeita on valitettavan helppo käyttää väärin. Esimerkiksi niin sanotun tehden-rakenteen harkitsematon käyttö voi jopa johtaa outoihin väärinymmärryksiin. Nyt kerron, mikä on tehden-rakenteen oikeaoppinen käyttötarkoitus. Sen jälkeen listaan kolme tilannetta, joissa tätä rakennetta ei kannata käyttää.
Moni saattaa ajatella, että hyvän tekstin kirjoittaminen vaatii monimutkaisten rakenteiden osaamista. Yllättävän usein ratkaisu on kuitenkin yksinkertaistaminen.
Tänään kerron, miksi lauseenvastikkeiden harkitsematon viljeleminen voi tehdä tekstistä hankalasti ymmärrettävää.
Miksi mielestäni kaikkien tulisi hallita ainakin oikeinkirjoituksen ja kieliopin perusteet? Miksi joissain tilanteissa saattaa olla syytä viilata pilkkua vähän kovemmallakin kädellä? Entä mitä yhtäläisyyksiä on oikeinkirjoitus- ja kielioppisäännöissä ja käyttäytymisetiketissä?
Kela on viime vuosina panostanut kovasti tekstiensä helppolukuisuuteen ja ymmärrettävyyteen. Tänään listaan neljä keinoa, joilla Kela on selkeyttänyt viestintäänsä ja jotka kuka hyvänsä voi ottaa käyttöön.
Passiivilla on tärkeä tehtävä suomen kielessä. Sen liikakäyttö voi kuitenkin tehdä tekstistä kapulakielistä ja hankalasti ymmärrettävää. Tänään selitän, milloin passiivia kannattaa käyttää ja milloin sitä olisi parempi välttää.