viestintä

Maitovaahdosta muodostettu peukkukuvio kahvissa.

Käytä lauseenvastikkeita varoen

  • tehnyt

Lauseenvastikkeita on valitettavan helppo käyttää väärin. Esimerkiksi niin sanotun tehden-rakenteen harkitsematon käyttö voi jopa johtaa outoihin väärinymmärryksiin. Nyt kerron, mikä on tehden-rakenteen oikeaoppinen käyttötarkoitus. Sen jälkeen listaan kolme tilannetta, joissa tätä rakennetta ei kannata käyttää.

Sokkelon läpi saattaa löytyä hyvin yksinkertainen reitti.

Yksinkertainen on kaunista

Moni saattaa ajatella, että hyvän tekstin kirjoittaminen vaatii monimutkaisten rakenteiden osaamista. Yllättävän usein ratkaisu on kuitenkin yksinkertaistaminen.

Tänään kerron, miksi lauseenvastikkeiden harkitsematon viljeleminen voi tehdä tekstistä hankalasti ymmärrettävää.

Tyylikäs tarjoilija noudattaa etikettiä.

Onko pilkun paikalla väliä?

  • tehnyt

Miksi mielestäni kaikkien tulisi hallita ainakin oikeinkirjoituksen ja kieliopin perusteet? Miksi joissain tilanteissa saattaa olla syytä viilata pilkkua vähän kovemmallakin kädellä? Entä mitä yhtäläisyyksiä on oikeinkirjoitus- ja kielioppisäännöissä ja käyttäytymisetiketissä?

Ihmisiä naamioiden kanssa.

Kohtuus kaikessa – myös passiivin käytössä

Passiivilla on tärkeä tehtävä suomen kielessä. Sen liikakäyttö voi kuitenkin tehdä tekstistä kapulakielistä ja hankalasti ymmärrettävää. Tänään selitän, milloin passiivia kannattaa käyttää ja milloin sitä olisi parempi välttää.

Asiakas ojentaa paketin postivirkailijalle.

”Sä tilaat, mä tuon” – kaksi väärää käsitystä kirjakielestä

  • tehnyt

Posti halusi hankkiutua eroon jäykästä kapulakielestä ja muuttua helpommin lähestyttäväksi. Mitkä kaksi väärää käsitystä saattaisivat saada ajattelemaan, että puhekieli on ainoa tapa saavuttaa nämä tavoitteet? Entä miksi kirjakieli saattaisi sittenkin olla parempi vaihtoehto?

Haarukka ja lusikka.

Olenko huono ihminen, jos sanon ’eli me mennään’?

  • tehnyt

Pitäisikö yrittää puhua mahdollisimman kirjakielisesti? Yleensä ei. Puhuttu kieli ja kirjakieli ovat kaksi eri työkalua kahteen eri tilanteeseen. Nyt kerron, miten puhuttu viestintä eroaa kirjoitetusta ja miten nämä erot vaikuttavat siihen, miten kieltä kannattaa käyttää.

Mies syynää tietokoneen näyttöä suurennuslasilla.

Onko se niin vakavaa?

Pitääkö aina olla viilaamassa pilkkua? Joissain tilanteissa se kannattaa, joskus voi vähän höllätä. Pilkuttaja kertoo, milloin kannattaa olla erityisen tarkkana.