Tekoäly on kuin moottorisaha: Se voi helpottaa, nopeuttaa ja tehostaa joitain hommia kummasti. Toisaalta se voi saada aikaan pahaa jälkeä, jos sitä ei osata käyttää tai jos sitä käytetään sellaiseen tarkoitukseen, johon se ei oikeastaan sovellu. Esimerkiksi yritys leikata patonkia moottorisahalla saattaa johtaa sairaalareissuun tai vähintäänkin pieneen pintaremonttiin keittiössä.
Monet ovat innostuneita tekoälyn mahdollisuuksista. Parhaimmillaan se saakin aikaan suorastaan hämmästyttävän hyvää jälkeä. Koska kääntäminen on työlästä ja sitä myötä kallista puuhaa, moni on kiinnostunut myös tekoälyn käytöstä kääntämiseen. Konekäännöksiin liittyy kuitenkin monia ongelmia, joita ei välttämättä tulisi heti ajatelleeksi.
Tekoälyä ( AI ) on ”joukko teorioita ja menetelmiä käytetään saavuttamaan pystyvät simuloimaan ihmisen älykkyys” . (fi.frwiki.wiki)
Konekäännösten ongelmia
Tekijänoikeus- ja tietoturvaongelmat
Tekoälytyökalut voivat tallentaa niihin syötetyt tekstit ja hyödyntää niitä omiin tarkoituksiinsa. Kannattaa siksi tutustua palvelujen käyttöehtoihin ja harkita tarkkaan, millaisia tekstejä niihin syöttää.
Kömpelö kieli
Toistaiseksi tekoälytyökalujen tuottama suomen kieli on suhteellisen kömpelöä. Sanavalinnat saattavat olla epäluontevia ja lauserakenteet erikoisia.
Teksti, josta näkee heti, että se on konekäännös, ei herätä luottamusta. Se voi jopa saada pohtimaan, onko kysymys huijauksesta.
Moni olennainen ulottuvuus jää tekoälyltä huomaamatta
Kääntäminen on yllättävän monimutkainen prosessi – siinä on otettava huomioon todella monia eri ulottuvuuksia. Siihen, miten jokin sana tai rakenne kulloinkin kannattaa kääntää, vaikuttaa hyvin moni asia.
Erityinen haaste tekoälylle ovat tekstit, joiden kääntämisessä vaaditaan luovuutta. Tekstissä saattaa olla vaikkapa alkusointuja, riimejä tai sanaleikkejä. Myös kielikuvat menevät tekoälyltä helposti ohi.
Toistaiseksi myös johdonmukaisen tekstin tuottaminen tuntuu olevan tekoälyille vaikeaa. Usein tekstin sujuvuuden ja ymmärrettävyyden kannalta olisi tärkeää, että tietyt sanat käännetään aina samalla tavalla, mutta tekoäly ei välttämättä pysty tähän.
Tekoäly ei myöskään aina osaa ottaa huomioon kulttuurisia tekijöitä. Esimerkiksi se, mikä Yhdysvalloissa on normaalia mainostekstiä, voi suomalaisen korvaan kuulostaa oudolta ja jopa vastenmieliseltä. Joskus kääntäjän saattaa olla tarpeen selittää vieraita sanoja, nimiä tai käsitteitä, mutta tekoäly ei välttämättä ymmärrä tätä.
Näistä syistä tekoälyn kääntämä teksti ei todennäköisesti tunnu lukijasta yhtä kiinnostavalta ja vetoavalta kuin ihmisen kääntämä teksti. Se saattaa myös olla vaikeaselkoisempaa.
Käännösvirheet
Erikoisalojen sanaston kääntäminen on joskus yllättävän vaikeaa. Siinä, missä ihmiskääntäjä lähtee kirjaston varastoon selailemaan jotain ikivanhaa teosta tai lähettää sähköpostia serkun kummin kaiman tuntemalle geologille, tekoäly heittää hatusta parhaan arvauksensa – joka ei todennäköisesti ole kovin hyvä. Kaikki tieto ei edelleenkään löydy verkosta.
Edes tutut ja tavalliset sanat eivät aina ole helppoja. Usein nimittäin sama sana tai rakenne on teoriassa mahdollista kääntää usealla eri tavalla ja oikea vaihtoehto riippuu tilanteesta. Yksinkertainen esimerkki on englannin sana uncle. Se on suomeksi joko setä (isän veli) tai eno (äidin veli). Kun ihmiskääntäjä törmää tähän sanaan tekstissä, hän ryhtyy selvittämään, kenestä puhutaan ja miten sukulaisuussuhteet menevät. Tekoäly hoitaa asian nopeasti ja kustannustehokkaasti arpomalla tekstiin todennäköisimmän vaihtoehdon.
Poista myös iho alkoholilla tai sen sisältämällä väriaineella. (eräs konekäännin)
Jarru on nyt vapautettu. Mineraaliöljytuotteet poistavat rasvan ihosta. (eräs konekäännin)
Tekoäly tekee aika ajoin käännösvirheitä, välillä todella pahoja sellaisia. On selvää, että pahat käännösvirheet voivat aiheuttaa pahoja ongelmia. Tämä on mielestäni tekoälykäännösten suurin ongelma – ja mielestäni siitä puhutaan yllättävän vähän.
Joskus asiavirheet on toki suhteellisen helppo havaita käännöksestä. Esimerkiksi eräs konekäännöstä jälkieditoimassa ollut kollegani hoksasi heti, että jäämummi Ötzi ei varmaankaan ole ihan oikein. Joitain virheitä on kuitenkin vaikeaa tai jopa mahdotonta havaita vertailematta käännöstä alkutekstiin.
Miten tekoälyä voi käyttää kääntämiseen?
Millaisissa tilanteissa konekäännös voi olla hyödyksi?
Joissain tilanteissa tekoäly voi olla hyvinkin käyttökelpoinen apuri. Esimerkiksi jos haluat saada selvää vieraskielisen verkkosivun sisällöstä, todennäköisesti saat tekoälyn avulla ainakin kohtalaisen kokonaiskuvan tekstistä. Tekoäly sopii hyvin tuottamaan käännöksiä, joita ei ole tarkoitettu julkaistaviksi suurelle yleisölle.
Tekoälyä voi kokeilla myös simultaanitulkkaukseen, jos ihmistulkkia ei ole saatavilla. Tekoäly sopii reaaliaikaiseen kommunikointiin hyvin, koska jos se tekee virheitä, keskustelun molemmat osapuolet voivat yrittää selventää sanomisiaan ja tarvittaessa auttaa viestin perille menemistä vaikkapa piirustuksin tai elein.
Kun puhutaan ”oikeasta” kääntämisestä, tekoäly sopii parhaiten suhteellisen kaavamaisiin teksteihin, joissa samat sanat ja rakenteet toistuvat ja joissa ei juuri tarvita luovuutta. Sellaisia ovat esimerkiksi käyttöoppaat ja muut ohjeistavat tekstit. Tekoäly voi paikoitellen tuottaa erinomaista käännöstä etenkin, jos sitä on koulutettu oikeanlaisilla materiaaleilla ja jos sitä ohjeistetaan oikein. Mitään tekstiä ei kuitenkaan koskaan pitäisi julkaista suoraan tekoälyn jäljiltä, vaan ihmisen pitäisi aina tarkistaa lopputulos.
Tutustu työkaluihin ja opettele käyttämään niitä
Jos tekoäly kiinnostaa, kokeile rohkeasti eri työkaluja ja vertaile niiden tuloksia.
Yleensä tekoäly saa aikaan sitä parempaa jälkeä, mitä tarkemmat ohjeet sille antaa. Voit antaa sille lisätietoa esimerkiksi tekstin tyylilajista ja tarkoituksesta sekä siinä käytetyistä termeistä.
Älä hyväksy lopputulosta sellaisenaan
Tätä ei voi liiaksi painottaa: Älä missään tapauksessa julkaise tekoälyn tuottamaa käännöstä sellaisenaan. Tarkista aina lopputulos.
Mieti ensinnäkin, vaikuttaako teksti yleisesti ottaen järkevältä ja loogiselta. Arvioi seuraavaksi, onko se hyvää ja luontevaa kieltä vai kaipaako kieliasu hiomista. Kannattaa ottaa huomioon, että jos olet kääntämässä jotain suomesta vieraalle kielelle, todennäköisesti et itse ole paras ihminen arvioimaan lopputuloksen luontevuutta. Minä olen korkeakoulutettu kielen ammattilainen, mutta siitä huolimatta toimitan kaikki suomesta ruotsiin päin tekemäni käännökset ruotsin natiivipuhujalle oikolukuun ja kielenhuoltoon, koska ruotsi ei ole äidinkieleni enkä siksi koskaan tule osaamaan sitä täydellisesti. On myös tärkeää verrata käännöstä alkuperäiseen tekstiin sen varmistamiseksi, ettei siihen ole jäänyt asiavirheitä.
Jos kyseessä on vähänkään tärkeämpi teksti, sen tarkistaminen kannattaa antaa ammattilaisen tehtäväksi. Kannattaa kuitenkin huomata, että konekäännösten jälkieditointi ei välttämättä ole ollenkaan niin helppoa ja nopeaa hommaa kuin voisi kuvitella. Jos esimerkiksi käytetyt termit ovat täysin pielessä, niiden tarkistaminen vie valtavasti aikaa. Pahimmassa tapauksessa olisi helpompaa ja nopeampaa kääntää teksti alusta asti itse. Kokeiltuani konekäännösten jälkieditointia olen todennut, että toistaiseksi yritän elättää itseni muunlaisilla töillä, sen verran turhauttavaa puuhaa se ainakin vielä tällä hetkellä on.
Onko sinulla tärkeä teksti, joka kaipaisi ihmisen kosketusta?
Käännän erilaisia asiatekstejä englannista ja ruotsista suomeksi ja suomesta ruotsiksi. Tarvittaessa vääntäydyn melkoiselle mutkalle (välillä ihan kirjaimellisesti!) saadakseni aikaan käännöksen, jonka asiasisältö on kohdallaan ja kieliasu priimaa. Jos haluat tietää lisää siitä, mitä kaikkea kääntäjän työhön saattaa kuulua, lue seuraavat blogikirjoitukset:
Jos kaipaat tärkeälle tekstillesi kääntäjää, ota yhteyttä, niin katsotaan, olisinko oikea ihminen auttamaan sinua!
