Tekstinhuolto – mitä se on?

  • tehnyt

Pilkuttaja tarjoaa suomenkielisten tekstien viimeistelyyn kahta eri palvelua: oikolukua ja tekstinhuoltoa. Kaksi viikkoa sitten kerroin, mitä oikolukuun kuuluu. Tänään avaan tekstinhuoltopalvelun sisältöä.

Kieli on kirjoittajan tärkein työkalu. Jos teksti on hyvää kieltä, lukija ymmärtää sisällön vaivatta. Hyvä kieliasu luo myös mielikuvaa siitä, että kirjoittaja osaa asiansa ja häneen voi luottaa.

Kirjoittaminen ei aina ole helppoa, vaikka kirjoittaisikin omalla äidinkielellään. Näppäilyvirheitä sattuu kaikille, ja oikeinkirjoitus- ja kielioppisäännöt ovat välillä hukassa. Lisäksi iltapäivälehtien palstat ja Netflixin tekstitykset ovat pullollaan kömpelöä suomea. Jos kouluajoista on jo aikaa eikä viime vuosina ole lukenut paljoakaan asiatekstejä laadukkaalla suomen kielellä, voi olla yllättävän vaikeaa tuottaa luontevaa kieltä.

On myöskin vaikeaa kuvitella, miltä teksti näyttää lukijan silmissä. Kirjoittaja kyllä tietää, mitä haluaa sanoa, mutta saattaa olla haastavaa muotoilla asia niin, että ajatus välittyy lukijalle yhtä kirkkaasti. Vaikkapa sanajärjestys, joka kirjoittajan mielessä tuntuu täysin järkevältä, saattaakin herättää lukijassa hämmennystä. Siksi on hyvä, että myös toinen silmäpari käy läpi tekstin ja varmistaa sen luettavuuden.

Tekstinhuoltopalvelu sopii kaikenlaisille teksteille, sekä lyhyille että pitkille. Yritysten nettisivut ja esitteet on tietysti syytä viimeistellä huolellisesti, jotta asiakas vakuuttuu yrityksen luotettavuudesta ja innostuu ostamaan. Monet yritykset julkaisevat nykyään erilaisia e-kirjoja, ja asiakas saa niistä parhaan hyödyn irti, jos kieliasu on kunnossa. Omakustannekirjailijalle on varmasti hyöytyä siitä, että kielen ammattilainen käy tekstin läpi. Opinnäytetyöt, esimerkiksi gradut ja väitöskirjat, kannattaa ehdottomasti tarkistuttaa ammattilaisella, sillä kieliasu voi vaikuttaa suoraan arvosanaan.

Ensinnäkin palveluun kuuluu oikoluku eli kaikkien varsinaisten kirjoitus- ja kielioppivirheiden korjaaminen. Lisäksi muokkaan tekstiä selkeämmäksi, sujuvammaksi ja luontevammaksi.

Puutun tarvittaessa muun muassa seuraaviin asioihin:

  • sanavalinnat (esimerkiksi jos tekstissä käytetty sana on tekstin yleiseen tyyliin nähden liian puhekielinen)
  • sanajärjestys
  • lause- ja kappalejako
  • kömpelöt passiivirakenteet (päätös hyväksyttiin komitean toimesta > komitea hyväksyi päätöksen)
  • substantiivitauti (suoritamme tarkistuksen > tarkistamme)
  • turha toisto.

Tarkoitus ei ole kuitenkaan häivyttää alkuperäisen kirjoittajan omaa ääntä kokonaan. Jos esimerkiksi kirjoittaja tavoittelee tietoisesti rennompaa tyyliä ja käyttää hyvin puhekielisiä sanoja, en tee tekstistä tiukan kirjakielistä. Sen sijaan pyrin siihen, että koko teksti on johdonmukaisesti samaa tyyliä ja omassa tyylilajissaan hyvää ja ymmärrettävää kieltä.

Teen yleensä kaikki muokkaukset Wordin Jäljitä muutokset -työkalulla, jotta asiakkaan olisi helppo nähdä, mitä on muuttunut. Jos olen kahden vaiheilla joissain kohdissa, saatan ottaa asiakkaaseen yhteyttä ja kysyä hänen mielipidettään. Tarvittaessa kirjoitan tiedostoon myös kommentteja, jolloin asiakas voi itse päättää, haluaako hän muokata jotain kohtaa vai ei. Tekstin sisältöön en puutu, mutta jos jokin asia ihmetyttää, saatan mainita siitäkin kommentissa.

Tässä on tekstinhuoltopalvelun sisältöä havainnollistamaan sama esimerkkiteksti, jota käytin myös oikolukupalvelusta kertovassa kirjoituksessani:

Vuoden 1994 lokakuussa järjestettiin kansan äänestys siitä että pitäisikö suomen liittyä Euroopan Unioniin. Valtioneuvoston toimesta Suomalaisille jaettiin ennen äänestystä infolappu mikä kertoi Eusta. 56,89% Suomalaisista sanoi heidän haluavan liittyä Euhun. Asiasta suoritettiin äänestys vielä myös Eduskunnankin toimesta marraskuussa. Myös Eduskunta hyväksyivät jäsenyyden. Vain 45 kansan edustajaa vastustivat. Kun katsoo mielipide tiedusteluja mitä tehtiin ennen kansan äänestystä niin pystyy sanoa että tulos ei ollut yllätys. Suomen EU jäsenyys astui voimaan 1. 1. 1995. Siitälähtien Suomi on ollut mukana EU päätöksen teossa. Yksi tosi iso muutos minkä EU jäsenyys meidän maalle toi on Euro. Euro setelit ja kolikot otettiin käyttöön vuonna 2002.

Ja tällaista jälkeä tekstinhuoltopalvelu saa aikaan:

Vuoden 1994 lokakuussa järjestettiin kansanäänestys siitä, pitäisikö Suomen liittyä Euroopan unioniin. Ennen äänestystä valtioneuvosto lähetti suomalaisille tiedotteen, joka kertoi EU:sta. Äänestyksessä 56,89 % suomalaisista sanoi haluavansa liittyä EU:hun. Ennen äänestystä tehtyjen mielipidetiedustelujen perusteella voi sanoa, ettei tulos ollut yllätys.

Marraskuussa vielä eduskuntakin äänesti asiasta. Myös eduskunta hyväksyi EU-jäsenyyden – vain 45 kansanedustajaa vastusti sitä.

Suomen EU-jäsenyys astui voimaan 1.1.1995. Siitä lähtien Suomi on ollut mukana EU:n päätöksenteossa. Eräs todella iso muutos, jonka EU-jäsenyys maallemme toi, on euro. Eurosetelit ja -kolikot otettiin käyttöön vuonna 2002.

Virheiden korjaamisen lisäksi tein tekstiin myös muita muutoksia, jotta se olisi mahdollisimman selkeä. Jaoin esimerkiksi yhden kappaleen kolmeksi. Ennen äänestystä tehdyistä mielipidetiedusteluista kertova virke vaihtoi paikkaa loogisempaan paikkaan. Tyyliä hioin vaihtamalla pari puhekielistä ilmaisua hieman kirjakielisemmiksi: infolappu muuttui tiedotteeksi ja tosi isosta muutoksesta tuli todella iso.

Tekstinhuoltopalvelun jäljiltä teksti on paitsi virheetön myös selkeää ja luontevaa suomen kieltä. Lukijan on helppo ymmärtää, mitä kirjoittaja haluaa sanoa, eikä väärinymmärryksiä tule. Asiakkaan ei kuitenkaan tarvitse pelätä sitä, että teksti muuttuisi hänen tahtomattaan täysin tunnistamattomaksi, sillä otan huomioon kirjoittajan alkuperäisen tyylin ja teen mielelläni kaikki muokkaukset Jäljitä muutokset -työkalulla, jonka ansiosta asiakas näkee helposti, mitä on muuttunut. Sisältöön en puutu.

Jos haluaisit ammattilaisen apua tekstisi hiomiseen, ota yhteyttä! Jos olet epävarma siitä, haluatko oikolukua vai tekstinhuoltoa, voit myös lähettää minulle lyhyen näytteen omasta tekstistäsi, niin saat paluupostissa saman tekstin kahtena eri versiona – sekä oikoluvun että tekstinhuollon jäljiltä.

Kommentoi