Tiedätkö, mikä on epäsuora kysymyslause?

  • tehnyt
Kysymysmerkkejä puhekuplissa.

Vuoden viimeisessä blogipostauksessa pääsemme ihan kirjaimellisesti viilaamaan pilkkua. Käsittelemme nimittäin sitä, millaista välimerkkipolitiikkaa liittyy epäsuoriin kysymyslauseisiin. Tuleeko niiden jälkeen kysymysmerkki vai ei? Entä erotetaanko ne muista lauseista pilkulla vai ei?

Aivan ensin perehdymme kuitenkin siihen, mikä oikeastaan on epäsuora kysymyslause.

Epäsuoran kysymyslause on kysymyslause, koska se on kysymys. Sen alussa on joko kysymyssana (esimerkiksi kuka, mitä, missä tai milloin) tai sana, jonka perässä on niin sanottu kysyvä liitepartikkeli –ko tai –.

Epäsuora kysymyslause on epäsuora, koska se ei esiinny itsenäisenä lauseena vaan se täydentää toista lausetta. Se on sivulause, ja lause, jota se täydentää, on päälause.

Mitä kissani haluaa?
(Tämä on suora kysymyslause. Kysymys esiintyy itsenäisesti.)

En ymmärrä, mitä kissani haluaa.
(Tässä ’mitä kissani haluaa’ on epäsuora kysymyslause. Se täydentää lausetta ’en ymmärrä’.
Toisin sanottuna ’en ymmärrä’ on päälause ja ’mitä kissani haluaa’ on sivulause.)

Virkkeen lopettava välimerkki määräytyy aina päälauseen mukaan. Jos päälause on kysyvä, loppuun tulee kysymysmerkki. Jos se on toteava, loppuun tulee piste.

Kuten yllä totesimme, epäsuora kysymyslause on sivulause. Sillä ei siis ole mitään tekemistä sen kanssa, tuleeko virkkeen loppuun piste vai kysymysmerkki.

Näin ollen on syytä vastustaa kiusausta laittaa automaattisesti kysymysmerkki kaikkien kysymysten perään. Epäsuoran kysymyslauseen jälkeen tulee kysymysmerkki vain siinä tapauksessa, että myös päälause on kysyvä.

Kysyin, onko hän aivan tosissaan.
(Päälause on Kysyin. Se on toteava lause. Siksi kokonaisuuden perään ei tule kysymysmerkkiä vaan piste.)

Kysyitkö, haluanko vielä toisen kupin kahvia?
(Päälause on Kysyitkö? Se on kysymyslause. Siksi kokonaisuuden perään tulee kysymysmerkki.

Päälauseen ja epäsuoran kysymyslauseen väliin tulee pilkku.

En ole vielä päättänyt, mitä tekisin lomalla.

Puhutussa kielessä sanaa että käytetään usein ikään kuin pilkun paikalla. (”En ole vielä päättänyt, että mitä tekisin lomalla.”) Kirjakielessä sana että on jätettävä pois.

Jos epäsuoria kysymyslauseita on kaksi, niitä ei eroteta toisistaan pilkulla.

Mietin, lähtisinkö hiihtämään vai jäisinkö kuitenkin sohvalle löhöilemään.

Jos epäsuoria kysymyslauseita on useampia, ne tavallaan muodostavat luettelon. Silloin pilkkuja käytetään niin kuin luetteloissa yleensäkin: muut luettelon osat erotetaan toisistaan pilkulla, mutta kahden viimeisen osan väliin tulee vain sana ja, tai tai vai ilman pilkkua.

Kirjoitin päiväkirjaani, mikä on ollut parasta tänä vuonna, mitä olen katsonut mieluiten Netflixistä ja keiden kanssa olen viettänyt eniten aikaa.

Avainsanat:

Kommentoi