Lauseenvastikkeet ovat parhaimmillaan erinomainen keino tehdä tekstistä hieman tyylikkäämpää – ja pahimmillaan mainio tapa tehdä tekstistä sellaista sotkua, josta ei Erkkikään ota selvää.
Tässä artikkelissa selitän ensin lyhyesti, mikä on lauseenvastike. Sitten kerron, mitä ongelmia lauseenvastikkeisiin voi liittyä. Lopuksi pureudun erääseen yleiseen ongelmaan, nimittäin tekijän ilmaisemiseen lauseenvastikkeessa.
Mikä on lauseenvastike?
Lauseenvastike on ikään kuin sivulause, mutta siitä puuttuu persoonamuodossa taipuva verbi.
Seuraavat esimerkit valaisevat, miten saman asian voi sanoa joko lauseenvastikkeen tai sivulauseen avulla.
Lukiessani en huomaa mitään muuta. (lauseenvastike)
Kun luen, en huomaa mitään muuta. (sivulause)
Uppoudun kirjoihin rentoutuakseni ja päästäkseni irti arjesta. (lauseenvastike)
Uppoudun kirjoihin, jotta rentoutuisin ja pääsisin irti arjesta. (sivulause)
Tämän postauksen esimerkeissä olen asioiden selkiyttämiseksi alleviivannut kaikki lauseenvastikkeet.
Lauseenvastikkeet eivät ole ongelmaton ratkaisu
Ensinnäkin lauseenvastikkeet tekevät tekstistä hyvin tiivistä. Joissain tilanteissa se voi toki olla etu. Yleensä liika tiiviys kuitenkin tekee tekstistä vaikeasti ymmärrettävää.
Toisekseen lauseenvastikkeiden käyttö voi hämärtää asioiden välisiä suhteita. Tämäkin heikentää ymmärrettävyyttä. Sivulauseet sen sijaan yleensä tuovat asioiden väliset suhteet esiin hyvin selvästi, koska ne usein alkavat sellaisilla sanoilla kuin esimerkiksi kun, koska ja vaikka.
Näistä ongelmista voit lukea lisää artikkelista Yksinkertainen on kaunista.
Kolmas ongelma on se, että lauseenvastikesäännöt tulevat harvalla selkärangasta ja siksi lauseenvastikkeiden käytössä tehdään usein virheitä. Esimerkiksi tekijän ilmaiseminen lauseenvastikkeessa tuottaa monille vaikeuksia. Siksi esittelen seuraavaksi siihen liittyvät pääsäännöt.
Tekijän ilmaiseminen lauseenvastikkeessa
Olennaista on selvittää, ovatko lauseenvastikkeen ja hallitsevan lauseen tekijät samat.
1) Lauseenvastikkeella ja hallitsevalla lauseella on sama tekijä
Jos lauseenvastikkeella ja hallitsevalla lauseella on sama tekijä, tekijä ilmaistaan lauseenvastikkeessa pelkällä omistusliitteellä.
Käytännössä tämä näyttää seuraavalta:
Pentti joi kahvia + Pentti virkistyi > Pentti virkistyi juotuaan kahvia.
Usein kuitenkin näkee seuraavanlaista:
Pentti virkistyi hänen juotuaan kahvia.
Se tarkoittaa, että kahvia joi joku muu kuin Pentti.
Myös seuraavanlainen virhe on aika yleinen:
Kissojen nauttiessa olostaan ne kehräävät.
Tässäkin tapauksessa lauseenvastikkeen ja hallitsevan lauseen tekijät ovat samat (kissat nauttivat olostaan + kissat kehräävät). Siksi lauseenvastikkeessa tekijä tulee ilmaista ainoastaan omistusliitteellä:
Nauttiessaan olostaan kissat kehräävät.
2) Lauseenvastikkeella ja hallitsevalla lauseella on eri tekijä
Jos lauseenvastikkeella ja hallitsevalla lauseella on eri tekijä, omistusliite ei riitä tekijän ilmaisemiseen lauseenvastikkeessa.
Seuraava virke on hyvin todennäköisesti väärin:
Pirkko onnitteli Jennaa kirjoitettuaan ylioppilaaksi.
Hallitsevan lauseen tekijä on Pirkko. Lauseenvastikkeessa tekijää ilmaistaan pelkällä omistusliitteellä, mikä tarkoittaa, että lauseenvastikkeen tekijä on sama kuin hallitsevan lauseen tekijä – niin ollen lause väittää, että ylioppilaaksi kirjoitti Pirkko.
Jos tuore ylioppilas onkin Jenna, oikea tapa ilmaista asia on seuraava:
Pirkko onnitteli Jennaa tämän kirjoitettua ylioppilaaksi.
Myös seuraava lause on virheellinen:
Istuessaan Pentin mieleen juolahti uusi ajatus.
Lauseenvastikkeessa tekijänä on Pentti, joka istuu. Äkkiseltään voisi ajatella, että Pentti on myös hallitsevan lauseen tekijä – lausehan kertoo, että Pentti sai uuden ajatuksen.
Kieliopillisesti tekijä määritellään kuitenkin hieman eri tavalla: se löytyy lauseen ydinverbin kautta. Tässä tapauksessa ydinverbi on juolahti. Kuka tai mikä juolahti? Ei Pentti vaan ajatus. Hallitsevan lauseen tekijä on siis ajatus.
Koska lauseenvastikkeessa on eri tekijä kuin hallitsevassa lauseessa, lause on muotoiltava seuraavalla tavalla:
Pentin istuessa hänen mieleensä juolahti uusi ajatus.
Usein näkee myös seuraavanlaista virhettä:
Maija määrättiin jälki-istuntoon heitettyään opettajaa omenalla.
Lauseenvastikkeessa tekijänä on Maija, joka heitteli opettajaa pyyhekumeilla. Hallitsevassa lauseessa Maija ei olekaan tekijä vaan tekemisen kohde – hän ei määrännyt ketään jälki-istuntoon, vaan hänet määrättiin siihen. Siksi lause on muotoiltava eri tavalla:
Maija määrättiin jälki-istuntoon hänen heitettyään opettajaa omenalla.
Haluatko apua?
Alkaako tekstin viilaaminen kyllästyttää? Ulkoista homma ammattipilkunviilaajalle! Lue lisää palveluistani ja ota yhteyttä, niin katsotaan, kuinka voisin auttaa sinua.