Monille graduntekijöille lähdeluettelo tuottaa harmaita hiuksia, etenkin jos se on kovin pitkä.
En voi antaa yksityiskohtaisia ohjeita lähdeluettelon muotoiluun, koska tavoissa on suuria eroja. Tässä postauksessa annan kuitenkin vinkkejä, joiden avulla lähdeluettelon voi käydä läpi mahdollisimman perusteellisesti riippumatta siitä, miten se on tarkoitus muotoilla.
Mihin kaikkiin tarkoituksiin ajatusviivaa voi suomessa käyttää?
Ajatusviiva on välimerkki, joka tuottaa usein ongelmia. Tässä artikkelissa selvitetään, miten sen saa kirjoitettua Wordilla ja mitkä ovat sen yleisimpiä käyttötapoja.
Luetelmat tekevät tekstistä helposti silmäiltävää sekä nopeuttavat lukemista ja helpottavat ymmärtämistä. Tänään perehdymme siihen, milloin luetelmia kannattaa käyttää ja milloin taas ei ja mitä niitä käyttäessä kannattaa ottaa huomioon.
Puolipiste tuottaa niin paljon ongelmia, että jotkut jopa suosittelevat välttämään sitä kokonaan. Niin pitkälle ei ehkä kuitenkaan tarvitse mennä. Missä sitten on puolipisteen paikka?
Tällä kertaa Pilkuttajan blogissa viilataan pilkkua ihan kirjaimellisesti! Esittelen kaksi tapausta, joissa pilkku on tarpeen myös lauseen sisällä, ja kaksi tapausta, joissa sitä ei tulisi käyttää.
Mihin lähdeviitteitä oikeastaan tarvitaan? Miten lähdeviitteitä käytetään? Millainen on hyvä lähdeviite?
Huomaatko otsikossa jotain vikaa? Niin kutsuttuihin relatiivilauseisiin liittyy monia sudenkuoppia. Tämän artikkelin luettuasi osaat toivottavasti väistää ainakin osan ansoista.
Eri kielten oikeinkirjoitussäännöt eroavat toisistaan yllättävän paljon. Jos lukee paljon englanninkielistä aineistoa, saattaa siksi omaksua sellaisia käytäntöjä, jotka eivät olekaan suomen kielen sääntöjen mukaisia. Nyt kerron, missä neljässä asiassa ei kannata ottaa mallia englannista.
Nyt viilataan pilkkua ihan kirjaimellisesti! Jos pilkut ovat suurin piirtein paikoillaan, tekstiä on helpompi lukea ja ymmärtää. Tässä artikkelissa kerron, miten pilkkuja käytetään erottamaan lauseita toisistaan.
