Kuusi kapulakielisyyttä karsittavaksi
Tässä postauksessa esittelen kuusi muotisanaa, joiden käyttöä olisi hyvä välttää tai ainakin vähentää, jos haluaa kirjoittaa mahdollisimman tehokasta tekstiä.
Tässä postauksessa esittelen kuusi muotisanaa, joiden käyttöä olisi hyvä välttää tai ainakin vähentää, jos haluaa kirjoittaa mahdollisimman tehokasta tekstiä.
Monille graduntekijöille lähdeluettelo tuottaa harmaita hiuksia, etenkin jos se on kovin pitkä.
En voi antaa yksityiskohtaisia ohjeita lähdeluettelon muotoiluun, koska tavoissa on suuria eroja. Tässä postauksessa annan kuitenkin vinkkejä, joiden avulla lähdeluettelon voi käydä läpi mahdollisimman perusteellisesti riippumatta siitä, miten se on tarkoitus muotoilla.
Työssäni pääsen näkemään aitiopaikalta, miten erilaiset ihmiset kirjoittavat ja mitkä millaisissakin teksteissä ovat yleisiä ongelmia. On tietysti hyvä, että käsittelyni jälkeen pilkut ovat paikoillaan eivätkä esimerkiksi yhdyssanavirheet harhauta lukijan huomiota itse asiasta. Olen kuitenkin huomannut, että usein kaikkein eniten apua asiakkaille on sellaisista muutoksista, jotka parantavat tekstin selkeyttä ja luettavuutta. Nyt kerron, miksi selkeys on niin tärkeää ja toisaalta miksi ei aina ole niin helppoa kirjoittaa selkeää ja helppolukuista tekstiä.
Niin kutsutut käännöskukkaset jaksavat ihastuttaa ja vihastuttaa. Välillä niille voi nauraa, mutta joskus virheet saavat lukijan verenpaineen kohoamaan. Toisaalta joskus kyseessä saattaakin olla oikean virheen sijasta ammattikääntäjän harkittu ratkaisu. Mikä voi saada kääntäjän kääntämään jonkin kohdan aivan eri lailla kuin alkutekstissä?
Haluatko, että lukija tunnistaa tekstin sinun kirjoittamaksesi jo heti ensimmäisistä sanoista tai lauseista? Erityisesti yritykselle omasta tunnistettavasta kirjoitustyylistä on monia etuja, joita ei kannata jättää hyödyntämättä. Lue, kuinka voit hioa itsellesi tunnistettavan ja sopivan kirjoitustyylin, joka erottaa sinut muista.
Lauseenvastikkeet ovat parhaimmillaan erinomainen keino tehdä tekstistä hieman tyylikkäämpää – ja pahimmillaan mainio tapa tehdä tekstistä sellaista sotkua, josta ei Erkkikään ota selvää. Tässä artikkelissa pureudun erääseen lauseenvastikkeisiin liittyvään ongelmaan, nimittäin tekijän ilmaisemiseen lauseenvastikkeessa.
Tällä kertaa kerron, millaista oikeastaan on olla ammattipilkunviilaaja. Ensin avaan hieman sitä, mitä kaikkea työhöni kuuluu. Sen jälkeen kerron hiukan työni plussista ja miinuksista.
Tekstin työstäminen on yleensä ennen kaikkea sisällön ja kieliasun pohtimista. Välillä päänvaivaa aiheuttavat kuitenkin myös tekstin muotoiluun ja asetteluun liittyvät asiat. Siksi haluan tällä kertaa antaa muutamia Wordin käyttöön liittyviä vinkkejä, joiden ansiosta saattaa olla hieman helpompaa saada tekstistä nätimmän näköistä.
Perfektin käyttäminen vaikuttaa yleistyneen suomen kielessä sellaisissakin asiayhteyksissä, joissa yleensä on tavattu käyttää imperfektiä. Perfekti ei kuitenkaan ole täysin neutraali vaihtoehto, vaan usein siihen sisältyy jonkinlaisia lisämerkityksiä. Tässä artikkelissa kerron, mihin tilanteisiin perfekti sopii ja mihin ei.
Miksei kieli voisi olla täydellisen selkeä ja looginen kokonaisuus, jossa kullakin rakenteella olisi yksi ainoa merkitys ja toisaalta kunkin taivutusmuodon voisi muodostaa vain yhdellä tavalla? Entä mitä mieltä nillittäväisyyteen taipuvainen ammattipilkunviilaaja on suomen kielen monimuotoisuudesta?