Moni on tottunut ajattelemaan, että kielen säännöt ovat hyvin yksiselitteiset: jokin muoto on joko oikein tai väärin. Tekisihän se toki elämästä kummasti helpompaa! Aika usein kuitenkin on varaa valita. Tänään esittelen muutamia tapauksia, jolloin kirjoittaja pääsee valitsemaan useammasta vaihtoehdosta.
Lauseenvastikkeita on valitettavan helppo käyttää väärin. Esimerkiksi niin sanotun tehden-rakenteen harkitsematon käyttö voi jopa johtaa outoihin väärinymmärryksiin. Nyt kerron, mikä on tehden-rakenteen oikeaoppinen käyttötarkoitus. Sen jälkeen listaan kolme tilannetta, joissa tätä rakennetta ei kannata käyttää.
Viime kerralla kerroin, millaisia teknisiä yksityiskohtia on hyvä ottaa huomioon erityisesti gradunteon alkupuolella. Tämänpäiväinen artikkeli keskittyy kielellisiin valintoihin. Nämäkin vinkit pohjautuvat havaintoihin, joita olen tehnyt työssäni.
Gradu on melkoinen urakka, mutta siitä on mahdollista selvitä kunnialla! Tänään annan viisi vinkkiä, jotka liittyvät teknisiin yksityiskohtiin ja joista on hyötyä etenkin urakan alkutaipaleella. Vinkit perustuvat hyvin pitkälti niihin havaintoihin, joita olen tehnyt työssäni.
Moni saattaa ajatella, että hyvän tekstin kirjoittaminen vaatii monimutkaisten rakenteiden osaamista. Yllättävän usein ratkaisu on kuitenkin yksinkertaistaminen.
Tänään kerron, miksi lauseenvastikkeiden harkitsematon viljeleminen voi tehdä tekstistä hankalasti ymmärrettävää.
Miksi mielestäni kaikkien tulisi hallita ainakin oikeinkirjoituksen ja kieliopin perusteet? Miksi joissain tilanteissa saattaa olla syytä viilata pilkkua vähän kovemmallakin kädellä? Entä mitä yhtäläisyyksiä on oikeinkirjoitus- ja kielioppisäännöissä ja käyttäytymisetiketissä?
Suomessa pienellä alkukirjaimella kirjoitetaan monia sellaisia sanoja, jotka esimerkiksi englannissa kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. On siis syytä olla tarkkana! Tässä artikkelissa listaan muutamia esimerkkejä.
Yksi tapa saada omasta tekstistä viimeistellymmän näköistä on kiinnittää huomiota isojen ja pienten alkukirjainten käyttöön. Tässä artikkelissa kerron, milloin suomessa käytetään isoa alkukirjainta.
Tässä vuoden ensimmäisessä blogikirjoituksessa kerron, miten ja miksi minusta tuli kääntäjä ja ammattipilkunviilaaja. Mistä rakkauteni lukemiseen ja kieliin on peräisin? Miten suhtautumiseni kieleen on muuttunut ajan myötä? Mitä työhöni kuuluu, ja miksi pidän siitä? Tervetuloa tutustumaan minuun hieman paremmin!
Vuoden viimeisessä blogipostauksessa pääsemme ihan kirjaimellisesti viilaamaan pilkkua. Käsittelemme nimittäin sitä, millaista välimerkkipolitiikkaa sisältyy epäsuoriin kysymyslauseisiin: tuleeko niiden jälkeen kysymysmerkki vai ei, ja erotetaanko ne muita lauseista pilkulla vai ei?