Jos olet joskus yrittänyt lukea vieraskielistä tekstiä tai kääntää tekstiä yhdestä kielestä toiseen, olet kenties turvautunut Google Translateen tai yrittänyt selvittää sanojen merkityksiä googlettamalla. Se ei kuitenkaan aina johda parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Siksi kannattaa opetella käyttämään sanakirjaa. Nyt luvassa on muutama vinkki sanakirjan käyttämiseen.
Minkä hyvänsä sanan toistuminen tekstissä tiuhaan voi herättää ärsytystä. Sanassa ”henkilö” on myös se ongelma, että se voi tuntua jäykältä ja paperinmakuiselta. Tässä artikkelissa kerron, miten sen voi korvata muilla vaihtoehdoilla tekstin sujuvoittamiseksi.
Moni meistä on oppinut jo ala-asteella, että to learn tarkoittaa oppia ja to find tarkoittaa löytää. Näillä sanoilla on kuitenkin muitakin merkityksiä, joita ilmaistaan suomen kielessä aivan eri sanoilla. Etenkin käännösteksteissä näkee ajoittain hieman epäluontevia verbivalintoja, kun sanat on suomennettu koulussa opitun mallin mukaan sen enempää miettimättä. Tässä artikkelissa tarkastelen neljää englannin verbiä, joita käytetään paljon erityisesti tieteellisissä teksteissä, ja annan vinkkejä siitä, miten ne on parasta kääntää suomeksi.
Sä-passiivi herättää usein kielteisiä tunteita. Miksi? Ja miten sen voi korvata?
Miksi sana liittyen on niin suosittu? Miksi sen käyttäminen voi aiheuttaa ongelmia? Miten sen voi korvata selkeämmillä rakenteilla?
Pitäisikö luvut kirjoittaa sanoina vai numeroina? Mitä eroa on suomen ja englannin kielen tavoissa kirjoittaa numeroita? Kannattaako kirjoittaa ”prosentti” vai käyttää prosenttimerkkiä?
Pilkuttajan kielenhuoltopalveluun kuuluu oikoluku eli oikeinkirjoitus- ja kielioppivirheiden korjaaminen tekstistä että tekstin selkeyttäminen ja sujuvoittaminen. Nyt kerron, mitkä viisi periaatetta minua ohjaavat, kun käyn läpi asiakkaiden tekstejä.
Joskus rakenteiden viilaaminen ei riitä tekstin selkiyttämiseen vaan on myös täsmennettävä tekstin sisältöä. Nyt annan muutamia vinkkejä siitä, miten voit auttaa lukijaasi saamaan tekstistäsi irti mahdollisimman paljon.
Tässä ja seuraavassa blogikirjoituksessa perehdymme tapoihin tehdä tekstistä konkreettisempaa. Tällä kertaa annan muutaman vinkin siitä, millaisia rakenteita kannattaa suosia ja millaisia puolestaan välttää, jotta lukijan olisi helppo ymmärtää tekstiä ja hän saisi siitä haluamansa ja tarvitsemansa tiedot.
Millaisissa tapauksissa käännöksen tilaaja suorastaan pyytää muuttamaan tekstin sisältöä? Entä saattaako ruotsista suomeen kääntäessään joutua tekemään mittayksikkömuunnoksia? Tässä blogipostauksessa kerron kääntäjän työstä tapausesimerkin kautta.