Niin kutsutut käännöskukkaset jaksavat ihastuttaa ja vihastuttaa. Välillä niille voi nauraa, mutta joskus virheet saavat lukijan verenpaineen kohoamaan.
Mistä käännösvirheet johtuvat? Kukaan ei ole täydellinen, vaan aivan kaikki meistä tekevät virheitä työssään. Niinpä parhaillekin kääntäjille sattuu joskus mokia, etenkin jos aikataulu on tiukka tai ohjeistus puutteellinen.
Nyt pureudun kuitenkin toiseen ilmiöön: siihen, ettei kyseessä olekaan oikea virhe vaan ammattikääntäjän harkittu ratkaisu. Mikä voi saada kääntäjän kääntämään jonkin kohdan aivan eri lailla kuin alkutekstissä?
1) Kielet ovat erilaisia
Suomi on monessa suhteessa erilainen kieli kuin esimerkiksi englanti. Siksi sanasta sanaan kääntäminen ei useinkaan tuota hyvää lopputulosta, vaan rakennetta saattaa joutua muuttamaan melko paljonkin, jotta lopputulos olisi selkeää, sujuvaa ja luonnollista suomen kieltä.
Hyvä esimerkki on passiivin käyttö. Englannissa passiivia on hyvin mahdollista käyttää silloinkin, kun tekijä on tiedossa. Niin kutsuttu agenttipassiivi (”talo siivottiin Martta-tädin toimesta”) ei kuitenkaan ole hyvää suomea. Siksi passiivi-ilmauksia saattaa olla tarpeen vaihtaa aktiivi-ilmauksiin.
Tämä onkin kenties suurin ero hyvän ja huonon kääntäjän välillä: huono kääntäjä jumittuu alkukielen rakenteisiin ja ilmauksiin, kun taas hyvä kääntäjä uskaltaa tarvittaessa sanoa asiat eri tavalla.
2) Käännöksen on vaikutettava lukijoihin oikealla tavalla
Kääntäminen ei ole niinkään kielen ja sanojen kuin sisältöjen ja merkitysten välittämistä. Käännöksessä on tietysti oltava sama sisältö kuin alkuperäisessä tekstissä, mutta sen pitäisi myös merkitä lukijoilleen samaa kuin alkuperäinen teksti merkitsee omille lukijoilleen. Siksi huomioon on otettava kielen lisäksi myös kulttuuri.
Ylempänä totesin, että suomeen päin käännettäessä on usein vaihdettava passiiveja aktiiveiksi. Toisaalta on myös päinvastaisia tilanteita. Suomalaiset sietävät suoraa puhuttelua keskimäärin huonommin kuin monet muut kulttuurit. Siksi joskus suomeen päin käännettäessä onkin tarpeen vaihtaa sinuttelu passiiviin.
Joskus tilaaja saattaa suorastaan toivoa kääntäjältä suuriakin muutoksia. Tämä pätee erityisesti mainos- ja markkinointiteksteihin. Jos jokin kohta ei ole käännöksen kohderyhmän kannalta oleellinen tai on todennäköistä, että lukijat käsittävät sen väärin, se on ehkä parasta jättää pois. Jotkin kielikuvat voi olla hyvä korvata toisilla, jos ne herättävät lukijoissa vääränlaisia mielleyhtymiä. Joitain kohtia saattaa myös olla tarpeen selittää tarkemmin kuin alkutekstissä.
3) Joskus tyyli on tärkeämpää kuin sisältö
Usein erityisesti otsikot kannattaa kääntää luovasti, jotta lopputulos kuulostaisi luontevammalta. Yksi esimerkki on matkailuaiheinen teksti, jonka käänsin pari vuotta sitten. Sen otsikoiden ja kuvatekstien tarkoitus ei ollut niinkään välittää tietoa kuin luoda tunnelmaa. Otsikoissa ja kuvateksteissä myös leikiteltiin paljon alkusoinnuilla. Niinpä en kääntänyt niitä sanasta sanaan vaan pyrin siihen, että alkutekstin tunnelma välittyisi myös suomennoksestani.
4) Tekniset syyt
Joskus taittoon liittyvät syyt ohjaavat kääntäjän työtä. Esimerkiksi kerran olin kääntänyt erään julkaisun nimen yhdellä ainoalla sanalla, mutta taittajalta tuli palautetta, että otsikkoon pitäisi saada useampia sanoja. Toisessa tapauksessa otsikkoon sisältyi erään tuotemerkin logo, joten otsikko oli muotoiltava niin, että tuotemerkin nimi oli taivuttamattomassa muodossa.
Elokuvien ja tv-ohjelmien tekstityksessä huomioon on otettava se, että ruutuun mahtuu järkevästi vain tietty määrä merkkejä. Lisäksi kunkin tekstin on oltava näkyvissä niin pitkään, että hitaammatkin lukijat pysyvät kärryillä. Siksi kääntäjä saattaa joutua tiivistämään tekstitystä paljonkin, jos puhetta tulee tiuhaan tahtiin. Tämä voi vaatia kompromisseja ja luovia ratkaisuja.
Samantyyppiseen tilanteeseen jouduin kerran kääntäessäni erästä kännykkäsovellusta. Monille sovelluksen teksteille oli määritelty enimmäispituus. Useimmiten merkkiraja oli vain suuntaa antava, mutta muutamassa kohdassa rajan ylittäminen oli ehdottomasti kielletty. Asiat oli välillä sanottava aika eri tavalla kuin alkutekstissä, jotta saisin alkutekstin sisällön välitettyä merkkimäärän puitteissa.
Haluatko tietää lisää kääntäjän työstä?
Lue blogikirjoitukset Hei, me käännetään! ja Erään käännöksen anatomia.