Jokaiselle meistä sattuu joskus kirjoitus- ja kielioppivirheitä, välillä aika hölmöjäkin. Omista virheistäni ylivoimaisesti suurin osa tuntuu sattuvan eräässä nimenomaisessa tilanteessa. Huomaan nimittäin aika usein tekstissäni jotain pientä viilattavaa, ja nähtävästi olen silloin niin tohkeissani havainnostani, että asia jää vähän puolitiehen. Kovin useinhan on niin, että jos virkkeessä muokkaa yhtä sanaa, pitäisi samalla muokata vähän muutakin. Ajattelin varoittaa teitä lukijoita tästä vaaran paikasta – ja samalla tämä on myös hyvä muistutus minulle itselleni siitä, että näissä muokkaustilanteissa kannattaisi olla tarkempi.
Mikä kaikki sitten voi mennä pieleen? Seuraavaksi muutama esimerkki, mutta ihan kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa, että todellinen lista on paljon pidempi.
1) Eri verbit edellyttävät niiden seurassa olevilta substantiiveilta eri sijamuotoa – pitää jäätelöstä mutta rakastaa jäätelöä. Jos vaihdat verbin toiseen, varmista siis, että lähistöllä olevat sanat taipuvat oikein. Ei anna itsestään oikein asiantuntevaa kuvaa, jos kertoo: Olen rakastanut pilkunviilauksesta aivan pienestä pitäen.
2) Pikavilkaisulla saattaa tuntua fiksulta ajatukselta lisätä lauseeseen jotain, vaikkapa sana etenkin. Valitettavan usein kiireessä jää huomaamatta, että oikeastaan se oli jo entuudestaan toisessa kohdassa lausetta. Etenkin tämä on etenkin aika turhauttava virhe. Tai sitä päättää lisätä sanan myös eikä huomaa ollenkaan, että lauseessa on jo –kin, joka tarkoittaa samaa asiaa: Myös tämäkin olisi helposti vältettävissä, jos edes vähän kiinnittäisi huomiota siihen, mitä tekee. Mitä tästä opimme? Varmista, ettei sama sana toistu samassa lauseessa useampaa kertaa.
3) Joskus tuntuu hyvältä ajatukselta vaihtaa sana toiseen sanaan, joka tarkoittaa suunnilleen samaa, esimerkiksi nuoret sanaan nuoriso. Jos vaihdat yksikössä olevan sanan monikossa olevaan sanaan tai toisin päin, tarkista, vaikuttaako se verbin taivutukseen. Muuten lopputuloksena saattaa olla vaikkapa hieman nololta kuulostava Nykypäivän nuoriso eivät kyllä osaa suomen kieltä yhtään.
Yhteenvetona: Aina, kun olet tehnyt pienenkin muokkauksen tekstiisi, pysähdy miettimään, miten muokkaus vaikuttaa lause-, virke- ja kappaletasolla. Todella usein yksi muokkaus johtaa siihen, että lauseessa pitää muokata jotain muutakin. Siispä lue koko virke läpi huolellisesti, tarkista sanojen taivutus ja varmista, ettei sama sana toistu useita kertoja. Näin muokkaus parantaa tekstin laatua, ei heikennä sitä.