Tiesitkö, ettei käännöksiä läheskään aina tehdä Wordilla? Nyt kerron lyhyesti CAT-ohjelmista, jotka helpottavat kääntäjän työtä merkittävästi. Niillä ei (valitettavasti) ole mitään tekemistä kissojen kanssa, vaan CAT tulee sanoista Computer-Assisted Translation tai Computer-Aided Translation eli tietokoneavusteinen kääntäminen.
Käännettävä teksti on pilkottu segmentteihin
Kääntämistä varten tekstit on jaettu pieniin pätkiin, joita kutsutaan segmenteiksi. Segmentit ovat yleensä virkkeen pituisia. Ohjelmaa tai sovellusta käännettäessä jokainen painike ja jokainen valikon kohta muodostaa oman segmenttinsä.
Monissa käännösohjelmissa on mahdollista tarkastella alkutekstiä ja nähdä, mihin kohtaan tekstissä mikäkin segmentti sijoittuu. Vaikka ohjelmassa olisikin tämä ominaisuus, kääntäjä ei kuitenkaan aina saa alkutekstiä nähdäkseen – se riippuu täysin siitä, millaisia tiedostoja asiakas toimittaa.
Jos kääntäjä ei näe alkutekstiä, hän ei voi olla täysin varma minkään segmentin asiayhteydestä, vaikka usein segmenttien järjestyksestä onkin mahdollista päätellä, että jotkin segmentit liittyvät todennäköisesti yhteen.
Yksi käännösohjelman käytön harvoista huonoista puolista onkin se, että kokonaisuutta saattaa olla hieman hankalampi hahmottaa kuin muulla tavalla työskennellessä, etenkin jos segmentit ovat epäloogisessa järjestyksessä.
Kääntäjän on otettava huomioon myös paikkamerkit ja tagit
Varsinaisen tekstin lisäksi segmenteissä voi olla paikkamerkkejä ja tageja. Paikkamerkit ovat hassun näköisiä merkkijonoja, joiden tilalle tulee tekstin lopullisessa versiossa jotain muuta, vaikkapa jokin luku (”sinulla on X uutta viestiä”).
Jos jossain segmentissä käytetään paikkamerkkejä ja paikkamerkkien tilalle on tulossa jotain, mitä pitää kääntää, esimerkiksi sanat ”phone”, ”tablet” ja ”computer”, myös jokainen näistä sanoista on oma segmenttinsä.
Tagit puolestaan liittyvät tekstin muotoiluun, esimerkiksi lihavointiin ja kursivointiin. Usein ohjelmassa on mahdollisuus esikatsella käännöstä, jolloin on helpompi varmistua siitä, että tagit ovat kohdillaan.
Käännösmuisti ja sanasto auttavat kääntämään johdonmukaisesti
Olennainen osa käännösohjelmia on niin kutsuttu käännösmuisti eli tiedosto, jossa on tiedot samalle asiakkaalle aiemmin tehdyistä käännöksistä. Käännösmuisti auttaa pitämään käännökset johdonmukaisina silloinkin, kun käännettävää on paljon ja saman asiakkaan tekstejä kääntämässä on monta eri kääntäjää.
Jos kääntäjä miettii, miten jokin sana tai ilmaisu on aiemmin käännetty tämän asiakkaan teksteissä, hän voi etsiä hakutoiminnolla sanan tai ilmaisun kaikki esiintymät käännöksineen.
Lisäksi käännösohjelma tunnistaa ne segmentit, jotka ovat täysin samanlaisia tai lähes samanlaisia kuin jokin käännösmuistista löytyvä segmentti, ja ehdottaa käännöstä käännösmuistin perusteella. Parhaassa tapauksessa tämä ominaisuus nopeuttaa kääntämistä merkittävästi ja auttaa kääntämään johdonmukaisesti.
Automaattiset ehdotukset voivat kuitenkin myös johtaa harhaan, koska samaa segmenttiä ei välttämättä ole järkevää tai edes oikein kääntää aina samalla tavalla. Esimerkiksi ”open” voi olla painike ”avaa”, mutta se voi myös kertoa, että jokin on ”auki”. Kääntäjän ei siksi pitäisi hyväksyä mitään ehdotusta tarkistamatta asiayhteyttä.
Johdonmukaisuutta edistää myös asiakaskohtainen sanasto. Kehotuksen ”click” voi suomentaa ainakin kolmella eri tavalla: ”napsauta”, ”napauta” ja ”klikkaa”. Jos halutaan, että kaikki kääntäjät kääntävät sen ”napsauta”, se voidaan lisätä sanastoon. Kun ”click” sitten tulee vastaan käännettävässä tekstissä, alleviivaus kertoo, että se löytyy sanastosta. Ja kun kääntäjä alkaa kirjoittaa ”naps”, ohjelma saattaa tunnistaa tilanteen ja ehdottaa sanaa automaattisesti.
Tarkistustoiminnot parantavat laatua
Käännösohjelmissa on erilaisia tarkistustoimintoja, jotka auttavat tekstin viimeistelyssä. Tarkistukset voivat liittyä muun muassa tageihin (onko kaikissa käännetyissä segmenteissä samat tagit kuin niiden alkukielisissä vastineissa?), segmenttien pituuteen (onko jokin käännetty segmentti merkittävästi lyhyempi tai pidempi kuin sen alkukielinen vastine?) ja sanastoon (onko sanastoon lisätyt sanat käännetty johdonmukaisesti sanastosta löytyvillä vastineilla?).
Tarkistukset kyllä auttavat välttämään virheitä, mutta usein aika iso osa hälytyksistä on turhia. Joskus käännös vain on merkittävästi pidempi tai lyhyempi kuin alkuteksti, vaikka kääntäjä olisi tehnyt kaiken ihan oikein, eikä sanastoon lisättyjä sanoja aina kannata kääntää juuri sanastoon merkityllä vastineella. Siksi tarkistusten läpi käyminen saattaa välillä olla aika turhauttavaa.
Käännösohjelma on vain työkalu
Käännösohjelmat voivat parhaimmillaan nopeuttaa kääntämistä merkittävästi, auttaa tekemään käännöksistä johdonmukaisempia ja vähentää virheitä. Ne ovat kuitenkin vain työkaluja – ja työkalut toimivat aina parhaiten silloin, kun niitä käyttää asiansa osaava ihminen. Esimerkiksi sanaston selvittelemiseen tarvitaan edelleen ihmisaivoja, samoin sen miettimiseen, pitääkö käännöstä jotenkin mukauttaa kohderyhmälle sopivaksi. Niinpä ihmiskääntäjiä tarvitaan edelleen ja tullaan todennäköisesti tarvitsemaan vielä pitkään, vaikka tekoäly tuokin mukanaan uusia mahdollisuuksia.
Lue lisää
Haluatko tietää lisää kääntäjän työstä? Lue aiemmat kirjoitukseni:
