Jos olet joskus yrittänyt lukea vieraskielistä tekstiä tai kääntää tekstiä yhdestä kielestä toiseen, olet kenties turvautunut Google Translateen tai yrittänyt selvittää sanojen merkityksiä googlettamalla. Se ei kuitenkaan aina johda parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Siksi kannattaa opetella käyttämään sanakirjaa. Nyt luvassa on muutama vinkki sanakirjan käyttämiseen.
Moni yrittäjä viestii asiakkaidensa kanssa kirjallisesti ainakin silloin tällöin – jos ei muuten, niin ainakin yrityksen nettisivujen kautta. Kun yrittäjät ovat innostuneet laatimaan e-kirjoja ja verkkokursseja, myös yhä useampien yritysten palveluihin sisältyy kirjoitettua viestintää. Miksi yrittäjän kannattaisi kiinnittää huomiota oikeinkirjoitukseen sekä selkeyteen ja sujuvuuteen?
Yleensä tässä blogissa viilataan pilkkua huolella ja hartaasti. Nyt luvassa on kuitenkin muutama lohdutuksen sana niille, joiden mielestä oikeinkirjoitus- ja kielioppisääntöjen viidakko tuntuu toisinaan uuvuttavalta tai suorastaan pelottavalta.
Posti halusi hankkiutua eroon jäykästä kapulakielestä ja muuttua helpommin lähestyttäväksi. Mitkä kaksi väärää käsitystä saattaisivat saada ajattelemaan, että puhekieli on ainoa tapa saavuttaa nämä tavoitteet? Entä miksi kirjakieli saattaisi sittenkin olla parempi vaihtoehto?
Pitäisikö yrittää puhua mahdollisimman kirjakielisesti? Yleensä ei. Puhuttu kieli ja kirjakieli ovat kaksi eri työkalua kahteen eri tilanteeseen. Nyt kerron, miten puhuttu viestintä eroaa kirjoitetusta ja miten nämä erot vaikuttavat siihen, miten kieltä kannattaa käyttää.
Äskettäin minulta poistettiin viisaudenhammas. Mikä kunnallisen terveydenhuollon sekä yksittäisten työntekijöiden viestinnässä meni nappiin, missä taas olisi voinut parantaa? Mitä esimerkiksi yrittäjät voisivat oppia tästä?