Onko kielenhuolto turhaa, jos kirjoittaja osaa itsekin suomen kielen säännöt riittävän hyvin? Ei ollenkaan. Itse asiassa omatkin tekstini käyvät välillä kielenhuollossa. Nyt kerron, miksi tärkeän tekstin lähettäminen kielenhuoltoon kannattaa.
Perfektin käyttäminen vaikuttaa yleistyneen suomen kielessä sellaisissakin asiayhteyksissä, joissa yleensä on tavattu käyttää imperfektiä. Perfekti ei kuitenkaan ole täysin neutraali vaihtoehto, vaan usein siihen sisältyy jonkinlaisia lisämerkityksiä. Tässä artikkelissa kerron, mihin tilanteisiin perfekti sopii ja mihin ei.
Ja on yksi suomen yleisimmistä sanoista, sekä jo selvästi harvinaisempi. Sekä vaikuttaa kuitenkin yleistyneen viime vuosina. Kenties sen käyttämistä pidetään helppona keinona saada tekstiin vähän vaihtelua. Tässä artikkelissa kerron lyhyesti, mitä eroa sanoilla ja ja sekä on ja miksi sanaa sekä ei tulisi käyttää ainoastaan vaihtelun vuoksi. Lisäksi muistutan muutamasta sekä että -rakenteeseen liittyvästä sudenkuopasta.
Joskus kirjakieleen putkahtaa monikkoja sinnekin, missä yksikkö olisi oikea valinta. Itse veikkaan yhdeksi syyksi hyperkorrektiutta eli liiallisuuksiin mennyttä oikeakielisyyden tavoittelua. Tämän blogin edellinen postaus listasi muutamia tapauksia, joissa huolellisen kirjoittajan olisi hyvä vastustaa kiusausta käyttää monikkoa. Nyt luvassa on vielä pari tapausta lisää.
On yllättävän yleistä, että verbistä käytetään monikkomuotoa, vaikka oikea valinta olisikin yksikkö. Tässä artikkelissa esittelen muutaman tapauksen.
Moni meistä on oppinut jo ala-asteella, että to learn tarkoittaa oppia ja to find tarkoittaa löytää. Näillä sanoilla on kuitenkin muitakin merkityksiä, joita ilmaistaan suomen kielessä aivan eri sanoilla. Etenkin käännösteksteissä näkee ajoittain hieman epäluontevia verbivalintoja, kun sanat on suomennettu koulussa opitun mallin mukaan sen enempää miettimättä. Tässä artikkelissa tarkastelen neljää englannin verbiä, joita käytetään paljon erityisesti tieteellisissä teksteissä, ja annan vinkkejä siitä, miten ne on parasta kääntää suomeksi.
Sä-passiivi herättää usein kielteisiä tunteita. Miksi? Ja miten sen voi korvata?
Pitäisikö luvut kirjoittaa sanoina vai numeroina? Mitä eroa on suomen ja englannin kielen tavoissa kirjoittaa numeroita? Kannattaako kirjoittaa ”prosentti” vai käyttää prosenttimerkkiä?
Pilkuttajan kielenhuoltopalveluun kuuluu oikoluku eli oikeinkirjoitus- ja kielioppivirheiden korjaaminen tekstistä että tekstin selkeyttäminen ja sujuvoittaminen. Nyt kerron, mitkä viisi periaatetta minua ohjaavat, kun käyn läpi asiakkaiden tekstejä.
Mihin kaikkiin tarkoituksiin ajatusviivaa voi suomessa käyttää?
